Toisenlainen joululahja auttaa lapsia

Vierailija

Malawi on maailman köyhimpiä maita. Malawin kummien perustaja Anja Luoma rakensi pieneen kylään Malawiin myllyn, joka lyhensi kylän naisten päivittäistä kävelymatkaa usealla kymmenellä kilometrillä. Myllyn Rahoituksen Anja sai syntymäpäivälahjoistaan. Mylly tuli valmiiksi ja kyläläiset juhlivat auttajaansa. Paikanpäällä Anja huomasi avuntarpeen olevan suuri ja ryhtyi auttamaan maata monin tavoin. Tehtiin Suomessa kummisopimuksia ja toimitettiin lapsille vitamiineja. Nyt on vuorossa koulun rakentaminen kylään. Kylässä on koulu, mutta koulurakennukseen mahtuu vain pieni osa oppilaista. Lapset käyvät koulua puun alla. Sadekausi lopettaa opettamisen. Uudelle koulurakennukselle on tarvetta. Taiteilija Maria de Lisitzin haluaa auttaa kouluprojektia. Kuultuaan taiteilijalta avuntarjouksen Anja ilmoitti Malawiin, että koulurakennuksen rakentaminen aloitetaan heti.
Maria de Lisitzin lahjoittaa 29 kappaletta eläinkuviaan Malawin koulun hyväksi. Kuvat ovat myyntinäyttelyssä Vakuutusyhtiö Tapiolan konttorissa Porvoossa jouluun saakka. Kuvia voi katsoa myös internetissä osoitteessa http://malawinkummit.org/Maria/album/index.html
Lisitzinin eläinkuvien graafiset lehdet on numeroitu. Taiteilija on kirjoittanut jokaiseen myytävään eläinkuvaan omakätisen nimikirjoituksen. Taiteilija ei ota kuvista mitään palkkiota. Kuvien myyntituotto menee kokonaisuudessaan Malawin koulun hyväksi. Kouluprojektin kotisivu on http://www.malawinkummit.org/koulu.htm
"Toivon että eläinkuviani ostaneet saavat mieluisan muiston Malawin lasten auttamisesta", sanoo Maria de Lisitzin.

Kommentit (8)

aluisa
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Minä ostan aina Unicefin joulukortteja, eikö niistäkin pitäisi mennä edes osa lasten hyväksi? Kyllä autettavia riittää ja siihen meillä olisi jokaisella edes hieman varaa, olem´mehan rikkaampia kuin koskaan.
Hyvää illan jatkoa kaikille toivottelee Aluisa

Vierailija

On niin paljon köyhiä ympäri maailmaa, sanoit tuossa viestissä. Niin, minä olen sitä ikäluokkaa joka kasvion Suomessa sodan päätyttyä. Silloin oli puutetta kaikesta. Sain vaatteita vanhemmalta sisareltani, joka oli saanut ne serkultamme, kun ne olivat käyneet pieniksi. Myöhemmin minulle kerrottiin että meidän perheen lastenvaatteet oli saatu Amerikasta avustuksena Suomeen.

Vierailija

Totuushan on se,että millään ei pysty auttamaan kaikkia,vaikka haluaisikin,siinä ei saa kuin itsensä kipeäksi.
Kuka voi sanoa,että jonkun toisen hätä on suurempi,kuin toisen.
Se on kulunut sanonta,kuinka meillä on täällä kaikki hyvin,kun ei kuitenkaan ole.Katsokaa ja kuunnelkaa suomalaisia lapsia ja nuoria,sielläkin on valtava hätä.
Muistan vaarini aikoinaan sanoneen,että ensin autetaan omat ja lähialueella olevat ja siitä se auttajien rinki sitten laajenee.
Syyllisyyttäkään en aio tuntea siitä,jos minulla on paremmin asiat,kuin jollakin toisella.
Meidän suvussa on aina autettu apua tarvitsevia .
Sen lisäksi olemme tehneet lahjoituksia pelastusarmeijalle,sekä olemme kortit ostaneet Unicefilta ja invaliidiliitolta

marjutti
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Niin jaloa kun tuo auttaminen onkin,niin välillä meinaa pakahtua tuohon pyyntöjen tulvaan,mitä jatkuvasti tulee joka tuutista ja se oikein korostuu suurimpina juhlapäivinä.
Minä olen nykyään tehnyt niin,kun tuo pelastusarmeijan joulupata tulee katukuvaan,että olen antanut rahalahjan,sekä esim. itselle tarpeettomia,kunnollisia vaatteita ja astioita.
Olen padan vartijalta vielä erikseen varmistanut,mitä voi viedä.
Lisäksi paikkakunnalla on nuorten,sekä työttömien työpaja,sieltä voi kysyä mitä sinne voisi viedä.
Itse olen vienyt kankaita ja lankoja,pientä kunnostusta tarvitsevia vaatteita ja vanhan polkupyörän esimerkiksi.
Uskoisin,että näiden kanavien kautta tulee autettua myös lapsia.

Vierailija

Auttaa voi myös asuinseudullaan ilman materiaalista antamistakin. Voi antaa aikaansa vaikkapa ystäväpalvelun kautta, vaari/mummo-toiminnassa, jne. Jos on kiinnostusta voi katsoa väyliä SPR:n ja pelastetaan lapset-yhdistyksen kautta, muitakin väyliä löytyy, esim. kirkon kautta.

Vierailija

Nyt vasta näin tuon edellisen ja sattumalla täällä Malawissa. Niinhän se on et köyhä antaa vähästään rikas ei paljostaankaan. Mekin saimme aikoinamme paljon apua läntisistä maista. Oliskohan nyt meidän vuoro? Usein kuulee perusteluksi miksi ei tarvitsisi antaa, että epäillään meneekö perille tarvitsijoille vain osa jos ollenkaan. Onhan sekin syy olla auttamatta! Omasta kokemuksesta olen jälleen muutaman viikon saanut kokea antamisen iloa, suosittelen Sinuakin sitä kokeilemaan. Anja

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat