Hei mustikka!
Oletko vilkaissut keskustelusivuilta miten mukavan hyödyllisiä lahjoja kirjoittajat antavatkaan sukulaisille ja ystäville.
Piirakoita paistetaan, kakkuja leivotaan, sukkia kudotaan, eikä rahakaan aina ole pahasta jos sitä annetaan tarvitsevalle.
Sinulla mustikka myös on loistava idea antaa aikaasi pienten lasten hoitoon ja yksinäisten muistamiseen.
Itse olen vielä työelämässä ja annankin itselleni joululahjaksi omaa-aikaa. Lepään, luen kirjoja ja katselen jos televisiosta tulisi jotakin mieluista ohjelmaa. Ostan kyllä pikku lahjoja joiden toivon tuovan hyvää mieltä saajalleen.
Minulla ei ole siitä stressiä enkä koe hössöttäväni, sillä ihmisestähän se on kiinni miten joulun valmisteluihin suhtautuu. Jotenkin tuntuu siltä, että ikäänkuin joulu olisi syyllinen ihmisten pahaan oloon ja stressiin. Joulu on joka vuosi, eikä se hyökkää kenenkään kimppuun lahjalistoineen. Joulu on kaunis juhla ja jos ihminen itse sen pilaa niin ei auta kuin katsoa peiliin.
Ymmärrän että kauppiaat aloittavat joulumainonnan aikaisin, onhan joulunalusaika vuoden tärkeimpiä myynnin kannalta. Kuitenkin minulle nuo postiluukusta tulvivat mainokset ja muut silmille hyökkäävät pukinkuvat aiheuttavat riittämättömyyden tunteen. Pitäisi olla taitoa loihtia tunnelmallinen joulu, pitäisi jaksaa siivota ja raahata kaupoista ruokia ja rekvisiittaa (vaikkei ole autoa apuna), ja ennen kaikkea pitäisi olla rahaa lahjoihin ja muuhun. - Voihan se olla, ettei kukaan minulta odotakaan superjoulua. Ehkä vain yritän valmistaa yhtä suurenmoisen juhlan kuin itselläni lapsena oli. Mahdoton tavoite minulle! - Mutta kyllä mainosrummutuskin tätä joulupaniikkia osaltaan synnyttää.
Silloin kun lapset olivat pieniä he odottivat joulua se odotus tarttui vanhenpiinkin. Nyt meistä on tullut eläkeläisiä ja lastenlapset ovat joulun odotus iässä. Aika on kuitenkin muuttunut ja vaatimukset sen mukana. Liikkuminen kaupoissa on vaikeaa kun siellä soi musiikki voimakkaasti ja tavaraa on niin paljon ettei ostoskärryt sovi kulkemaan. Kotona en enään pingota siivousten kanssa, normaali viikkosiivous riittää. Ja kuka se tutkii komerot? Ne voi järjestää sitten kun tulee kevät ja saa tuuletettua hyvin. Ruokien ohjeita on lehdissä ja niissä on helppoja ja mukavia uusia ohjeita. Piparkakut voi ostaa kaupasta, niin sieviä ei tahdo osate itse tehdä. Tortut syntyvät valmiista taikinasta vieraiden tullessa.( muuten niitä ei kilojen vuoksi kannata syödä). Joululahjat on sovittu perheessämme siten että annamme pienen rahalahjan omille lapsillemme ja he tietävät lapsiensä toiveet. Aattona käydään haudoilla ja kirkossa, jouluaamuna televisiokirkossa. Musiikin kuuntele ja hyvä kirja tekevät hyvän joulun. Ulkoiluakaan ei sovi unohtaa. Lahjoja emme odota ja asiasta on tehty sopimus jo vuosia sitten ettei niitä meille laiteta. Hyvää joulun odotusta kaikille
Kaupallisen joulun vastapainoksi olen päättänyt antaa läheisilleni vain todella pehmeitä paketteja. UNICEF, Greenpeace, Maailman Luonnonsäätiö ja monet muut tarjoavat näitä pehmeistä pehmeimpiä paketteja. Eikö olisikin ihana antaa ja saada lahjaksi esim. poliorokotus kehitysmaiden lapsille, koulukirjoja, vihkoja ja kyniä kehitysmaiden koululaisille, vuohi tai lehmä, pala sademetsää, osallistuminen taisteluun luonnonsuojelun puolesta ja ilmaston lämpemenistä vastaan? Lahjani maailman lapsille on 8 euroa kuussa UNICEFille. Tällä hetkellä rahani menevät nepalilaisten lasten koulunkäyntiin.
Rauhallista joulunodotusta toivottelee Allinlapsi
Olen sydämestäni samaa mieltä kanssasi Mustikka. Konkreettista apua antamalla löytyy hyvä mieli kaikille. Meillä ei ole lasten kanssa ostettu lahjoja aikoihin, vaan vietämme joulua yhdessä hyvää syöden ja nauttimalla olosta, musiikkia kuunnellen ja keskustellen. Tämä on aikuisten kesken tehty hieno sopimus ja kaikilla on hyvä olo, eikä kukaan sure ja stressaa lahjojen ostamisista. Jopa ne, jotka eivät tykkää joulun lähestymisestä, ovat ruvenneet sitä odottamaan, koska näemme silloin kaikki toisemme yhtäaikaa! Ja mikä ihana on joulua silloin odottaa!
Hei mustikka!
Oletko vilkaissut keskustelusivuilta miten mukavan hyödyllisiä lahjoja kirjoittajat antavatkaan sukulaisille ja ystäville.
Piirakoita paistetaan, kakkuja leivotaan, sukkia kudotaan, eikä rahakaan aina ole pahasta jos sitä annetaan tarvitsevalle.
Sinulla mustikka myös on loistava idea antaa aikaasi pienten lasten hoitoon ja yksinäisten muistamiseen.
Itse olen vielä työelämässä ja annankin itselleni joululahjaksi omaa-aikaa. Lepään, luen kirjoja ja katselen jos televisiosta tulisi jotakin mieluista ohjelmaa. Ostan kyllä pikku lahjoja joiden toivon tuovan hyvää mieltä saajalleen.
Minulla ei ole siitä stressiä enkä koe hössöttäväni, sillä ihmisestähän se on kiinni miten joulun valmisteluihin suhtautuu. Jotenkin tuntuu siltä, että ikäänkuin joulu olisi syyllinen ihmisten pahaan oloon ja stressiin. Joulu on joka vuosi, eikä se hyökkää kenenkään kimppuun lahjalistoineen. Joulu on kaunis juhla ja jos ihminen itse sen pilaa niin ei auta kuin katsoa peiliin.
Ymmärrän että kauppiaat aloittavat joulumainonnan aikaisin, onhan joulunalusaika vuoden tärkeimpiä myynnin kannalta. Kuitenkin minulle nuo postiluukusta tulvivat mainokset ja muut silmille hyökkäävät pukinkuvat aiheuttavat riittämättömyyden tunteen. Pitäisi olla taitoa loihtia tunnelmallinen joulu, pitäisi jaksaa siivota ja raahata kaupoista ruokia ja rekvisiittaa (vaikkei ole autoa apuna), ja ennen kaikkea pitäisi olla rahaa lahjoihin ja muuhun. - Voihan se olla, ettei kukaan minulta odotakaan superjoulua. Ehkä vain yritän valmistaa yhtä suurenmoisen juhlan kuin itselläni lapsena oli. Mahdoton tavoite minulle! - Mutta kyllä mainosrummutuskin tätä joulupaniikkia osaltaan synnyttää.
Silloin kun lapset olivat pieniä he odottivat joulua se odotus tarttui vanhenpiinkin. Nyt meistä on tullut eläkeläisiä ja lastenlapset ovat joulun odotus iässä. Aika on kuitenkin muuttunut ja vaatimukset sen mukana. Liikkuminen kaupoissa on vaikeaa kun siellä soi musiikki voimakkaasti ja tavaraa on niin paljon ettei ostoskärryt sovi kulkemaan. Kotona en enään pingota siivousten kanssa, normaali viikkosiivous riittää. Ja kuka se tutkii komerot? Ne voi järjestää sitten kun tulee kevät ja saa tuuletettua hyvin. Ruokien ohjeita on lehdissä ja niissä on helppoja ja mukavia uusia ohjeita. Piparkakut voi ostaa kaupasta, niin sieviä ei tahdo osate itse tehdä. Tortut syntyvät valmiista taikinasta vieraiden tullessa.( muuten niitä ei kilojen vuoksi kannata syödä). Joululahjat on sovittu perheessämme siten että annamme pienen rahalahjan omille lapsillemme ja he tietävät lapsiensä toiveet. Aattona käydään haudoilla ja kirkossa, jouluaamuna televisiokirkossa. Musiikin kuuntele ja hyvä kirja tekevät hyvän joulun. Ulkoiluakaan ei sovi unohtaa. Lahjoja emme odota ja asiasta on tehty sopimus jo vuosia sitten ettei niitä meille laiteta. Hyvää joulun odotusta kaikille
Kaupallisen joulun vastapainoksi olen päättänyt antaa läheisilleni vain todella pehmeitä paketteja. UNICEF, Greenpeace, Maailman Luonnonsäätiö ja monet muut tarjoavat näitä pehmeistä pehmeimpiä paketteja. Eikö olisikin ihana antaa ja saada lahjaksi esim. poliorokotus kehitysmaiden lapsille, koulukirjoja, vihkoja ja kyniä kehitysmaiden koululaisille, vuohi tai lehmä, pala sademetsää, osallistuminen taisteluun luonnonsuojelun puolesta ja ilmaston lämpemenistä vastaan? Lahjani maailman lapsille on 8 euroa kuussa UNICEFille. Tällä hetkellä rahani menevät nepalilaisten lasten koulunkäyntiin.
Rauhallista joulunodotusta toivottelee Allinlapsi
Olen sydämestäni samaa mieltä kanssasi Mustikka. Konkreettista apua antamalla löytyy hyvä mieli kaikille. Meillä ei ole lasten kanssa ostettu lahjoja aikoihin, vaan vietämme joulua yhdessä hyvää syöden ja nauttimalla olosta, musiikkia kuunnellen ja keskustellen. Tämä on aikuisten kesken tehty hieno sopimus ja kaikilla on hyvä olo, eikä kukaan sure ja stressaa lahjojen ostamisista. Jopa ne, jotka eivät tykkää joulun lähestymisestä, ovat ruvenneet sitä odottamaan, koska näemme silloin kaikki toisemme yhtäaikaa! Ja mikä ihana on joulua silloin odottaa!
Nythän tämäkin keskustelun aihe on taas ajankohtainen :)