Kahdesti naimisissa ollut Tuija Piepponen, 74: "Enää en miestä ota"

Kävelyillään Tuija ”marnehtii”, poimii vaikutelmia ja kuvaa niitä. Jos joku aamu tuntuisi ankealta, on mitä kaivaa katsottavaksi.

Näyttelijä Tuija Piepponen vetää mummodiskoja ja vakuuttaa, ettei enää kannata surra, osaako askeleet. Jos oma päivä alkaisi ankeasti, Tuija ottaisi itsensä lempeään puhutteluun.Lue koko juttu

Kahdesti naimisissa ollut Tuija Piepponen, 74: "Enää en miestä ota"

Kommentit (8)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Avioliitto ei sovi kaikille. Ei minullekaan. Ymmärsin, jo eka kerrasta asian.

Sama täällä, itsenäinen nainen ei aviomiestä tarvitse, vaihtelu virkistää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Naisen ja miehen välinen suhde ei merkitse sitä, että ehtona lapsen/lasten hankkimiseen on avioliitto.

Tunnen monia "ei avioissa" olevia onnellisia monilapsi perheitä ja minulta otti aikaa vanhoollisena, että ymmärsin asian ihmisyyden kannalta oikein.

Ajatuksia

Ajatuksia, joihin voi yhtyä erityisesti alan elää elämää toisen osapuolen kautta. Siinä kärsii toinen osapuoli kuin myös itsekin. Kerran eronneena ja avosuhteessa elävänä koettaa ottaa toiseen osapuoleen ,"hälläväli" asenteen ja jatkuvasti pitää muistuttaa itseä olla puuttumatta. Tietty etäisyys ja itsenäisyys mielessä eteenpäin.

Vierailija

Viikonloppumies on paras vaihtoehto, molemmat asuvat omillaan ja viikonvaihteeksi keksitään mielekästä tekemistä tai joskus talvella vaikkapa piipahdus etelän lämpöön.

nimim.

kokemusta on ;-))

Gitta

Vierailija kirjoitti:
Viikonloppumies on paras vaihtoehto, molemmat asuvat omillaan ja viikonvaihteeksi keksitään mielekästä tekemistä tai joskus talvella vaikkapa piipahdus etelän lämpöön.

nimim.

kokemusta on ;-))

Olen kanssasi niin samaa mieltä. Meillä oli vuosia viikonlopputapaamiset, joskus oli pidempäänkin väliä ettei nähty.
Työasiat muuttuivat ja päätimme muuttaa yhteen.
Olihan se aluksi ihan kivaa ja onnellisuuden huumassa mentiin naimisiinkin.
Virhe.
Mies ei ole paikoillaan viihtyvää tyyppiä ollenkaan. Töistä tulee 16:15, on mennyt ovesta jo 17:00, kotiutuu kun on nukkumaanmeno aika.
Kaikki yhteiseksi suunnittelemani pikku menot pitää sopia vähintään viikkoa aikaisemmin. Viikonloppuisin hänelle ei varsinkaan sovi mikään, on jo sopinut muuta.

Riittatäti

Ajatuksia kirjoitti:
Ajatuksia, joihin voi yhtyä erityisesti alan elää elämää toisen osapuolen kautta. Siinä kärsii toinen osapuoli kuin myös itsekin. Kerran eronneena ja avosuhteessa elävänä koettaa ottaa toiseen osapuoleen ,"hälläväli" asenteen ja jatkuvasti pitää muistuttaa itseä olla puuttumatta. Tietty etäisyys ja itsenäisyys mielessä eteenpäin.

Tällä ajatusmallilla säästää tietysti itseään kun ei jää miettimään ja huolehtimaan toisen osapuolen elämää ja edesottamuksia.
Mutta toisaalta, elämä tahtoo tuoda tullessaan tilanteita jolloin kaipaisi olkapäätä ja turvaa, kuuntelijaa. Silloin onkin pärjättävä omillaan. Kyllä on olo turvaton ja äärettömän yksinäinen.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat