klo 9:04 | 13.5.2013
On taas pian se aika vuodesta että keittelen tuota Kuusenkerkkä siirappia.
On paras ja takuuvarma rohto talven varalle yskää vastaan.
Nythän ollaan muutenkin palaamassa näihin vanhankansan luonnon omiin parannuskeinoihin.
Pihkasalva on yksi niistä.Onko meissä palstalaisissa vielä ketään joka muistaa ensimmäiset purukumit.
Nehän olivat pihkaa jota otettiin näreen kyljestä.Kun sen valitsi oikean laatuisena ei se tarttunut hampaisiin vaan oli mukaavaa pureskella ja hengityskin raikastui.Nämä makeistehtaiden purukumit tulivat kauppoihin sitten paljon myöhemmin ainakin täällä suomessa.Niin että kävelyretki metsässä nyt harrastukseksi jokaiselle joka kynnelle kykenee!!!!
Pihkaa en ole suuhuni pistänyt, mutta lapsena kyllä laitettiin jaloissani olleisiin haavaumiin.
Kuusenkerkkäsiirappia olen kerran keittänyt - hyvää oli. Se tuli syötyä jo ennen "yskäkautta".
Antakaa ohje jotta voin lapsenlapsen kerätä toisen mummun kanssa kun menevät maalle mökille.En viiti näin kaupungissa kerätä kun on nuita tehtaita.
http://www.maku.fi/resepti/kuusenkerkkasiirappi#axzz2TABd0sLu
Tässä olisi ainakin yksi linkki kuusenkerkkäsiirapin ohjeelle. En ole itse koskaan keittänyt, mutta rupesi kiinnostamaan.
Jospa muistaisitte liimata siirappipurkin päälle tarran:
LUONNONTUOTE - TAPPAA DIABEETIKON
Terveellisempää on syödä hunajaa suoraan purnukasta, tai pureskella nuoria kerkkiä tuoreeltaan.
Minä laitan joka kevät kuusenkerkistä lääkettä talven varalle yskää vastaan.
Kerää noin 2,5 litraa nuoria kuusen vuosikasvuja.Älä ota latvaoksista niin ei puu siitä kärsi.Ei tietenkään autoteiden eikä asutuksen läheltä ja tietenkin omasta tai luvan saaadusta metsästä.
Liotetaan näitä kerkkiä yön yli vedessä ja sitten keitellään tässä liotusvedessä pari tuntia kevyesti poreillen.
Siivilöi ja mittaa keitinvesi.Laita puoli kiloa sokeria nestelitraa kohti.
Taan saa hiljaa kiehua pari tuntia välillä sekoittaen.
Nyt tämä ihmelääke onkin valmista pullotettavaksi.Voi maustaa sitruunalla.Itse laitan noin yksikolmas osan rommia,
antaa lisää ytyä ja säilyvyyttä.Lisään tätä lääkettä kuumaan veteen muutaman lusikallisen ja nautin kun alkaa vilustaa ja
kurkkua kaivertaa.Ei tapa edes diabeetikkoa vaan vahvistaa...
Kuusenkerkkäsiirappi.... noin se kuuluu olla.
Olen maistanut tuollaista maalla kerran. Kaupunkilaisena ei ole mahdollisuutta valmistaa tuota "rohtoa".
Voimakastahan se on kun otetaan tuoreesta raaka-aineesta. Kauanko mahtaa säilyä kun flunssa ei ole pahimmillaan ainakaan silloin kun tuota valmistetaan.
Enoni käytti pihkaa haavojen pinnalle parannuskeinoksi. Tehosi kyllä eli suojasi rikkoutuneen ihon ja paransi sen.
Nyt on pihkasalvaa apteekissa myynnissä, meillä on sitä kotona aina.
Pihkalla on ilmeisesti desinfioivaa vaikutusta myöskin.
Tunnen pihkan "purukumina", muistan sitä lapsena purreeni.
Varmaan tuli juotua, ei syötyä.
Ei, vaan syötyä - vaniljajäätelön ja marjojen kanssa.