Seuraa 

Tom Lundberg kolumnissaan positiivareissa otti mielestäni erittäin tärkeän asian esille. Etenkin näin joulun alla on mielestäni erittäin tärkeää, ettei viedä toiselta antamisen iloa.
Jos joku kysyy mitä haluaisit joululahjaksi, älä vastaa - en mitään. Vaan suo toiselle antamisen ilo. Sydämestä annettu osuu sydämeen.
Tämä asia sattui itselle suoraan sydämeen koska olen sen itse kokenut.
Sattui nimittäin tässä joku vuosi takaperin niin, että perhe, jota olimme muistaneet aina jouluisin, ilmoittikin tekstiviestillä: emme tarvitse mitään. Näin etsin jo valmiiksi paketoimilleni lasten lahjoille uudet kohteet.
Muistakaamme siis - ei vastata - en mitään.

Sivut

Kommentit (28)

Antamisen ilo on tärkeä asia. Eräs puolituttu otti saman asian esille juuri tänään ja kommenttini oli sama. Kiitä ja ota vastaan kaikki lahjat, älä kieltäydy lahjoista. Annan mielelläni pienen lahjan lähisukulaisille ja ystävillleni. Se on viesti siitä, että pidän heistä, että olen kiitollinen heidän avustaann tai arvostan heidän ystävyyttään.

Hyvä kun muistutitte tästä tärkeästä asiasta, lahjan vastaan ottamisen taidosta! Emme me varmaankaan "tarvitse mitään", mutta jos joku haluaa lahjan sinulle antaa, pitäisi se ottaa vastaan hyvillä mielin. Lahjan antaja tarkoittaa hyvää, ja haluaa muistaa sinua jollain lailla. On varmaan niin, että joku lahjan saaja heti miettii onko hän nyt jotenkin velkaa, ja miten toista saadusta lahjasta muistaisi... Jos tällaista tulee mieleen, niin voi muistaa vanhan hyvän sanonnan: "Vilpitön lahja ei vaadi vastalahjaa."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hei kaikki,
Minä antaisin mielelläni saamani lahjat joillekin niitä enemmän tarvitseville. Muutenkin olen sanonut ystävilleni, että kiitos mahdollinen lahja johonkin hyvään hyväntekeväisyystarkoitukseen. Mitä mieltä olette minun asenteestani?
Hyvää joulun odotusta toivottelee Aluisa

Aluisan ehdotus saamistaan lahjoista lahjoittaa johonkin hyväntekeväisyyteen on ehkä hieman kaksitahoinen asia. Lahjan antaja voi ehkä kokea, että ettet halua häneltä lahjaa ja voi olla, että joku lahjanantaja ajattelee ehkä asiasta samoin ja silloinhan ei asiassa ole ristiriitaa.
Näkisin kuitenkin asian niin, että jos joku täyttää esim. vuosia, niin nimenomaan häntähän sitä halutaan muistaa lahjoin eikä jotakuta toista henkilöä/tahoa.
Itse mieluummin ojennan lahjan tuntemalleni henkilölle, jota haluan muistaa ja jos haluan osallistua hyväntekeväisyyteen, osallistun niihin erikseen.

Olipa taas mielenkiintoista lukea teidän kaikkien mielipiteitä ajankohtaisesta aiheesta, eli lahjoista.
Antamisessa olen samoilla linjoilla kuin pikku puutarhuri, Nitanita ja Biba.
Silloin kun annat lahjan hyvästä sydämestäsi, niin silloin lahja ei mene koskaan hukkaan. Pikku lahjoja hankkiessani mietin lahjansaajaa ja mikä olisi tälläkertaa se joka tuntuisi mieluisalta saada juuri nyt. Tuttavapiirissäni on paljon vanhuksia joita muistan ja heidän ilonsa vaikka pienestäkin lahjasta tuntuu itsestänikin hyvältä.
Lahjaa antaessani en ajattele, että joku jossakin tarvitsisi tätä vieläkin enemmän, sillä vaikka esim. naapurilla olisi koti ja muutakin yltäkyllin, mutta ei yhtään ystävää tai tuttua joka muistaisi, niin tekisinkö oikein jos sivuuttaisin hänet ja antaisin roposeni hyväntekeväisyyteen?
Meidän lähimmäinen voi olla lähempänä kuin arvaatkaan.
Mutta olen jo tälläkin palstalla useamminkin maininnut, että on hienoa kun on erilaisia ihmisiä ja erilaisia mielipiteitä.
Pahinta on lyödä toista samanmielisyyden vaatimuksella.
Iloista joulunodotusta kaikille!

Lapsuuden muistoista on lämmin tunne edelleen vuosikymmenten jälkeen kun samalla
kylällä asunut perhe muisti meidän kymmenhenkistä perhettämme aina jouluviikolla.
Vesikelkalla talon emäntä toi kellarista syksyn sadon juureksia ja perunoita.
Tiesimme että he antoivat sydämestään ja oli ilo olla lahjan saajana. Lahjan rahallisella
arvolla ei liene merkitystä tänäkään päivänä vaan tieto siitä että on joku joka muistaa
ja välittää.

Hei kaikki,
Vielä tuohon antamisen iloon. Jos mielipiteeni olisi edes yhtään ymmärrettävämpi, jos sanon että olen itse nähnyt lapsuudessani nälkääkin. Nyt minulla on kaikkea ja haluan miellelläni auttaa heitä, joilla ehkä ei ole asiat yhtä hyvin. Toki moni ystäväni automaattisesti kertookin, että on antanut muutaman roposen siihen tarkoitukseen, johon sen itsekin laitan, ja siitä minulle tulee todella hyvä mieli. Eläköön siis ihmisten erilaisuus. Naapurikunnan kansanopiston rehtorilta tuli taas aamun postissa kutsu saapua perjantai-iltana jouluaterialle ja joulujuhlaan. Menen mielelläni ja annan pienen stipendin jollekulle ns. erityisopiskelijalle, rehtori valitkoon stipendin saajan.
Hyvää joulun odotusta toivottelee Aluisa

Aluisalle vielä, että jokaisella saa olla ja pitääkin olla omat mielipiteensä niin tästä kuin muistakin asioista. Lundbergin kolumnin lähtökohta oli se, ettei vietäisi keneltään sitä antamisen iloa. Ja se varmasti toteutuu osoitetaan se lahja sitten mihin tahansa. Antamisen ja saamisen iloa kaikille.

Hei pikku puutarhuri,
Hyvä että olemme sovussa, vaikka meillä on hieman erilaiset mielipiteet. Minulle hyväntekeväisyyteen annettu lahja on todella tärkeää, saan siitä sisäisen harmonian, kun ajattelen niitä aikoja, jolloin elin köyhyydessä ja jokainen saatu apu oli tarpeen.
Hyvää päivän jatkoa!
Terveisin Aluisa

Antamisen ilo on myös lapsille tärkeää ,sitten kun he eivät enää usko joulupukkiin . Muistan itse kun tulipalopakkasessa kävelimme kyläkauppaan 7 km,isän antamat vähäiset rahat taskussa. Meille sen aikaisessa kaupassakin oli valinnanvaraa,haaveet vaan eivät ihan sopineet yhteen rahapussin kanssa,mutta kärsivällisesti kauppiaan rouva katsoi meidän rahavaramme ja teki ehdotuksia ,niin että saatiin koko perheelle pienet paketit .Eikä kauppias väheksynyt meitä kun kääri eri pakettiin kauniiseen joulupaperiin nenäliinat isälle ja äidille.

Nyt ukilla on tapana antaa jouluraha 11ja 12 vuotiaille ,kun he tulevat meille aaton aattona .Ukki vie heitä sitten vielä muutamaan edulliseen marketiin josta saa kaikkea. Sieltä he ostavat meille ja perheelle vielä yllätys lahjat.(äiti ei ole mukana neuvomassa)
He sanovat että se on mukavinta mitä tietäävät joulun odotuksesta. Ukki ei kiirehdi eikä hätäile ostoksien kanssa ja menee autoon istumaan sitten kun hänen lahjaa ostetaan. He viipyvätkin tällä matkalla kauan . Meillä tämä tapa on tullut sen jälkeen kun Korvatunturin pukki ei hankkinut kaikkia lahjoja.
Sitten kun on lahjan jako ei saa tietenkään negatiivisesti suhtautua näihin lahjoihin ja hymyilläkin on parasta sisäänpäin.
Silloin loistaa lasten silmistä antamisen ilo .
Meillä on myöskin lasten ja aikuistenkin kanssa tapana kirjoittaa pukille lahjalista niin ,että jos oikea pukki olis olemassa....sieltä se pukki saattaa kuitenkin vinkata jotakin.
No lahjoja tulee tämän vuoksi aina liiankin paljon ,mutta se antamisen ilo...siinäpä se.....

aluisa

Hei kaikki,
Vielä tuohon antamisen iloon. Jos mielipiteeni olisi edes yhtään ymmärrettävämpi, jos sanon että olen itse nähnyt lapsuudessani nälkääkin. Nyt minulla on kaikkea ja haluan miellelläni auttaa heitä, joilla ehkä ei ole asiat yhtä hyvin. Toki moni ystäväni automaattisesti kertookin, että on antanut muutaman roposen siihen tarkoitukseen, johon sen itsekin laitan, ja siitä minulle tulee todella hyvä mieli. Eläköön siis ihmisten erilaisuus. Naapurikunnan kansanopiston rehtorilta tuli taas aamun postissa kutsu saapua perjantai-iltana jouluaterialle ja joulujuhlaan. Menen mielelläni ja annan pienen stipendin jollekulle ns. erityisopiskelijalle, rehtori valitkoon stipendin saajan.
Hyvää joulun odotusta toivottelee Aluisa

Tuo stibendiajatus kuulostaa tosi mukavalta. Enpä ole ennen kuullutkaan noin hyvästa ideasta mihin voi suunnata lahjoituksen. Monasti miettii lähilahjoituskohdetta jota olisi hienoa seurata välimatkan päästä.
Kiitos aluisa vinkistä!

Ihana keskustelu. Hauska että meitä on monta ja meillä monta mielipidettä. Itse olen Aluisan kanssa samaa mieltä. Annan tänä jouluna nk pehmeitä paketteja kaikille läheisilleni eli minun tapauksessani UNICEFin paketteja. Toivon myös itse saavani vastaavanlaisia, kuten poliorokotuksia, koulukirjoja ja vihkoja, vilttejä, terapeuttista maitoa jne. Pala sademetsää tai osuus jääkarhujen suojeluun olisi myös ihana lahja.

Heippa kaikille! Haluan vielä lisätä tähän keskusteluun, että tapanani on joka vuosi antaa pikku lahjoitus (suurta en pysty) johonkin hyvään tarkoitukseen. Tänä vuonna laitoin rahaa nuorten mielenterveystyöhön, sillä koen sen erittäin tärkeäksi. Näitä lahjoituksia en ajattele niinkään joululahjoina, vaikka ne usein sattuukin näin joulun alla. Olen tukenut myös UNICEFiä, SPRää, löytöeläin hoitokotia, ja muita yhdistyksiä, mutta vain yhtä / vuosi. Ja tässäkin asiassa on antamisen ilo ollut päällimmäinen tunne. :)

Kyllähän antamisen ilo näin joulun aikaan kulminoituu. Minä itse ajattelen Ison Kirjan ohjetta: Minkä teette yhdelle näistä vähimmistä, sen te teette minulle. Yritän aina muistaa heitä, joilla ei mene niin kovin hyvin. Minulle tulee uskomattoman upea sisäinen harmonia, jos olen pystynyt tuottamaan iloa sinne, missä se ei ole jokapäiväinen vieras.
Valoisaa joulun odotusta ja antamisen iloa toivottelee Aluisa

Haluan kertoa pienen kertomuksen antamisen ilosta!
Menen joka aamu metrolla töihin. Metroaseman läheisyydessä vastaani tulee aamuisin vanhus rollaattorin kanssa, hän on käynyt hakemassa itselleen ilmaisen metrolehden asemalta. Meistä on tullut siinä kohdatessamme hyvän-huomenen tutut ja ehditäänpä vaihtaa muutama sananenkin.
Eräänä kesäisenä aamuna olin poiminut bussipysäkin takaa suuren kimpun kieloja ja ajattelin viedä ne työpöydälleni.
Vanhus tuli taas vastaan ja kielot nähdessään ihasteli miten ihan lapsuus muistuu mieleen kielokimpusta.
Samassa ojensin kimpun hänelle ja päälle vielä halasimme.
Sain todella hyvän mielen pitkäksi aikaa ja uskon, että niin sai vanhuskin.
Se oli molemminpuolinen hyvänmielen lahja!

Hyvämielen viestin tarina kertakaikkisen ihana. Tämä on juuri sitä antamista parhaimmillaan. Annetaan pyyteettömästi, vastaanotetaan ilahtuneena. Molemmille jäi varmasti pitkäksi aikaa hyvä mieli.
Josko otettaisiin teemaksi: pyritään joka viikko tekemään ainakin yksi vastaava teko (lahjahan ei välttämättä ole esine tms. vaan sehän voi olla myös hymy ja hyvä sana).
Katsotaan kuinka monta hyvää mieltä tämä poikiikaan. Aloittakaamme heti seuraavasta vastaantulijasta...

Minusta on kiva, että jokaisella meillä on omat ajatukset ja mielipiteet. Siitähän se keskustelu syntyy!
Minusta lahjan saaminen sekä lahjan antaminen tuntuu hyvälle.
Voimme kuitenkin muistaa muullatavalla vähäosaisempia, siitäkin tulee hyvä mieli.
Emme kuitenkaan aina tiedä mihin meidän lahja menee ,joten olemme eritavalla onnellisia siitä antamisesta,
kuin siitä, kun antaa lahjan kädestä käteen ja halaus päälle!
Otan vastaan "pikku puutarhurin" haasteen, aloitan tästä!
IHANA KUIN OLETTE OLEMASSA...! terv. solopel

Hei Solopei
Tämäkin tuntuu jo mukavalta kun joku ajattelee samalla tavalla.
Aloitetaan tästä ja jatketaan niin pitkälle, että jokainen aikanaan saisi jotakin "hyvää" elämässään, oli se sitten se hyvä sana tai hymy. Tätähän voi harrastaa jokainen päivä, ei ainoastaan näin joulun alla.
Toivokaamme paljon hyviä halauksia.

Hei kaikki,
Tämän päivän hyvä työ tuli tehtyä kaupassa. Näin vanhan miehen maustehyllyn vieressä etsivän jotain. Rohkaisin mieleni ja kysyin, voisinko jotenkin auttaa häntä. Hän sanoi, että mamma pyysi tuomaan maustepippureita ison pussin eikä hän löydä niitä mistään. Sitten vain etsin ne hänelle ja toivotin hyvää joulua. Pappa oli iloinen ja toivotteli sitä samaa minulle.
Hyvää joulua kaikille tämän palstan lukijoille toivottelee Aluisa

Heippa!
Ihmettelen miksi minun kirjoitukseni ympärillä aina tulee noi viehreät kehykset? Olen täällä niin noviisi, etten ymmärrä vielä kaikkea. Se onkin tämän päivän yksi hyvä työ, joka antaa neuvon, miksi?
Oikein Hyvää Päivän jatkoa!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat