Erilaisuus, erottaako vai täydentääkö?

Seuraa 
Liittynyt19.8.2015

Tuossa kirjassaan Lavatähti ja kirjamies oli kirjailijan mukaan eroon johtanut syy luonteiden erilaisuus.
Jäin oikein miettimään asiaa, onko erilaisten luonteiden liitto aina jo etukäteen tuhoon tuomittu vai täydentävätkö erilaiset toisiaan, mitä mieltä te olette?

Meillä mies alkaa haukotella jo iltauutisten aikaan jolloin minä vasta alan elämään.
Hän nousee aamulla ennen kukonlaulua kun minä taas nukun siihen asti että aurinko on jo korkealla.
Aamukaste varpaiden alla on minulle kauhistus.
Minä luen ja kirjoitan, mies ei kirjaa käteensä ota, hänelle riittää sanomalehti ja television tarjonta.
Mies ei matkusta mikä taas on minun intohimoinen harrastukseni.
Sopii minulle, aina löytyy ystäviä matkakumppaneiksi ja koiralla on aina hoitaja kotona.
Minä myllään pihalla ja mies nikkaroi vajassaan, pihalla vastaan tullessa moikataan.

Näillä eväillä on menty eteenpäin jo 45 vuotta, välillä on liitto natissut liitoksissaan,vuosiin on mahtunut niin tyyntä kuin myrskyäkin.
Kuitenkin uskon että näin mennään myös loppuun asti, eli omalla kohdallani voin sanoa että kaksi täysin erilaista ihmistä täydentävät toisiaan.

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Erilaisuus liitoissa luultavasti toimii hyvin siksi, että kumpikin osapuoli osaa joustaa eikä ala muuttamaan toista. Miksi ihmisen pitäisi olla muuta kun mitä on, ei kenenkään mieliksi voi mieltymyksiään muuttaa. Jotain yhteistäkin varmaan tarvitaan mikä pitää yhdessä... lieneekö se sitten sitä RAKKAUTTA ;-DD

Vierailija

Mielestäni ilta-tai aamu-unisuus ei ole luonteenpiirre vaan erilaisuus.
Kirjamies keksii selityksiä kun Katri heitti sen häntäheikin pihalle.Ukko ei taas kasva koskaan aikuiseksi. Muuta en tuosta tyypistä sano. Tamperelaisilla oli jokin kiintiö profesuureihin, sai armosta proffan tittelin, ei tänä päivänä
enää onnistuisi.
Erilaisuus ei erota ketään mutta esim. täysin erilaiset harrastukset, mielipiteet tärkeistä asioista , erottavat kyllä.
Heillä oli molemmilla menetyksiä takanaan, siksi kait ajatuivat yhteen, niin on Katri taannoin sanonut. Ja ukko otti yhteyttä, ei Katri.

Vierailija

Lainaus:

Heillä oli molemmilla menetyksiä takanaan, siksi kait ajatuivat yhteen, niin on Katri taannoin sanonut. Ja ukko otti yhteyttä, ei Katri.

Rajala oli ottanut yhteyttä nähtyään K-H:n Annakaisa Hermusen haastattelussa.
Näin kerrotaan ja Hermunen oikein mielellään.

Vierailija

Lainaus:

Mielestäni ilta-tai aamu-unisuus ei ole luonteenpiirre vaan erilaisuus.
Kirjamies keksii selityksiä kun Katri heitti sen häntäheikin pihalle.Ukko ei taas kasva koskaan aikuiseksi. Muuta en tuosta tyypistä sano. Tamperelaisilla oli jokin kiintiö profesuureihin, sai armosta proffan tittelin, ei tänä päivänä
enää onnistuisi.
Erilaisuus ei erota ketään mutta esim. täysin erilaiset harrastukset, mielipiteet tärkeistä asioista , erottavat kyllä.
Heillä oli molemmilla menetyksiä takanaan, siksi kait ajatuivat yhteen, niin on Katri taannoin sanonut. Ja ukko otti yhteyttä, ei Katri.

Tässä ketjussa on vissiin tarkotus keskustella noin yleisellä tasolla eikä Katrin ja kirjamiehen suhteesta

Vierailija

Kun nuoruuden päivillä ihastuttiin, rakastuttiin, erilaisuutta ei ajateltu, eikä edes huomattu. Oli vain niin mukavaa kävellä käsi kädessä ja melko sinisilmäisenä mennä naimisiin. Olen aina sanonut, että suurten ikäluokkien kohdalla naimisiinmeno on ollut todellista onnenkauppaa, Viikonloppuina, tai vielä harvemmin tavattiin.
Erilaisuudet tulivat vasta myöhemmin arjen kuvioissa vastaan. Siihen aikaan erilaisuudet hyväksyttiin, ne vain kuuluivat avioliittoon, kenellä niukasti, toisella runsaasti.
Mielestäni erilaisuudet yhdistivät, eikä niitä jääty ruotimaan. Tietysti ääripäät olivat ja ovat oma lukunsa. Siis, nuoruudesta lähtien hiottu erilaisuus täydentää ja yhdistää.

Entäs nyt, kypsässä iässä? Erilaisuus erottaa.
Alkuihastuksen jälkeen meillä onkin tarkat silmät ja korvat. Ihastuksen edelle menevät arkipäivän asiat.
Puhutko kunnioituksella uskonnosta, vähätteletkö vääriä asioita ja puhut suurella paatoksella poliitikkojen tyhmyydestä, olet eri puolueen jäsen....ja niin edelleen. Karmeaa, mutta totta. Tällaiset asiat erottavat, ei aikuinen ala vanhoilla päivillään sopeutumaan "nyreillä mielin" vain ollakseen ihana ihminen.
Onnellinen hän, joka on aidosti toisen kanssa samaa pataa.

Vierailija

Lainaus:

Tässä ketjussa on vissiin tarkotus keskustella noin yleisellä tasolla eikä Katrin ja kirjamiehen suhteesta

Avauksessahan tuo mainittiin.
Melko yksityiskohtaisesti aihetta muutenkin käsiteltiin.

Toisaalla luin juuri tänään jonkun empiirisistä tutkimuksista, joissa rumat pysyvät paremmin naimisissa.:D
Siinä kylläkin todisteltiin vain toisen puolisoista täyttävän kriteerin ja perustelutkin olivat rautaiset.
Kokonaisia perheitä nähtiin yhdessä, jos toinen oli ruma. (useimmiten kai nainen)
Kauniimmat kuljeksivat lapsiensa kanssa ilman puolisoa.
'Tutkimuksesta' ei käynyt ilmi, miten perhesuhteiden taustat oli selvitetty.
Siinäpä sitä perustetta.

Vierailija

Erilaisuus on rikkautta mielestäni,en kyllä tiedä tuota ulkonäköasiaa.Joku on joskus sanonut että aviopuolisot alkavat näyttää samanlaisilta kun pitkään yhdessä asutaan.Ei varmaan tarkoita että pukeudutaan samoin.
Meillä on menty mukaan puolison harrastuksiin ,vaikka ei aina niin huvittaisikaan .Jos olisimme aivan samanlaisia voisi olla aika tylsää.Toisaalta jotain yhteistä pitää olla,ehkä niissä tärkeimmissä asioissa.
Elämän ruuhkavuosina mentiin sänkyyn yhtä aikaa ,pakon sanelemakin juttu,aamulla piti olla töissä molempien.Nykyisin toinen voi valvoa,ja toinen nukkua.Ja yksinkin osataan harrastaa.
Ei se erilaisuus aina eroita,riippuu ihmisestä.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Heillä oli molemmilla menetyksiä takanaan, siksi kait ajatuivat yhteen, niin on Katri taannoin sanonut. Ja ukko otti yhteyttä, ei Katri.

Rajala oli ottanut yhteyttä nähtyään K-H:n Annakaisa Hermusen haastattelussa.
Näin kerrotaan ja Hermunen oikein mielellään.

Juu, tuokin pitää paikkaansa, Hermunen sitä asiaa hehkuttaa. Ja hän on aina oikeassa - ainakin omasta mielestään.

Vierailija

Lainaus:

Kun nuoruuden päivillä ihastuttiin, rakastuttiin, erilaisuutta ei ajateltu, eikä edes huomattu. Oli vain niin mukavaa kävellä käsi kädessä ja melko sinisilmäisenä mennä naimisiin. Olen aina sanonut, että suurten ikäluokkien kohdalla naimisiinmeno on ollut todellista onnenkauppaa, Viikonloppuina, tai vielä harvemmin tavattiin.
Erilaisuudet tulivat vasta myöhemmin arjen kuvioissa vastaan. Siihen aikaan erilaisuudet hyväksyttiin, ne vain kuuluivat avioliittoon, kenellä niukasti, toisella runsaasti.
Mielestäni erilaisuudet yhdistivät, eikä niitä jääty ruotimaan. Tietysti ääripäät olivat ja ovat oma lukunsa. Siis, nuoruudesta lähtien hiottu erilaisuus täydentää ja yhdistää.

Entäs nyt, kypsässä iässä? Erilaisuus erottaa.
Alkuihastuksen jälkeen meillä onkin tarkat silmät ja korvat. Ihastuksen edelle menevät arkipäivän asiat.
Puhutko kunnioituksella uskonnosta, vähätteletkö vääriä asioita ja puhut suurella paatoksella poliitikkojen tyhmyydestä, olet eri puolueen jäsen....ja niin edelleen. Karmeaa, mutta totta. Tällaiset asiat erottavat, ei aikuinen ala vanhoilla päivillään sopeutumaan "nyreillä mielin" vain ollakseen ihana ihminen.
Onnellinen hän, joka on aidosti toisen kanssa samaa pataa.


Ei myöskään nuorena haluta kumppania jolla on täysin erilainen maailmankatsomus vaikkapa liittyen politiikkaan, uskontoon jne.
Eli jotkut osaavat ajatella jo nuorena, tarkoitan nuoria tuonne 30-vuotiaaksi asti. Nykyään ei monikaan mene vihille ennen tuota ikää, koska opinnot ottavat aikansa.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Mielestäni ilta-tai aamu-unisuus ei ole luonteenpiirre vaan erilaisuus.
Kirjamies keksii selityksiä kun Katri heitti sen häntäheikin pihalle.Ukko ei taas kasva koskaan aikuiseksi. Muuta en tuosta tyypistä sano. Tamperelaisilla oli jokin kiintiö profesuureihin, sai armosta proffan tittelin, ei tänä päivänä
enää onnistuisi.
Erilaisuus ei erota ketään mutta esim. täysin erilaiset harrastukset, mielipiteet tärkeistä asioista , erottavat kyllä.
Heillä oli molemmilla menetyksiä takanaan, siksi kait ajatuivat yhteen, niin on Katri taannoin sanonut. Ja ukko otti yhteyttä, ei Katri.

Tässä ketjussa on vissiin tarkotus keskustella noin yleisellä tasolla eikä Katrin ja kirjamiehen suhteesta


Aloittaja otti esiin kirjamiehen ja laulajan. Heidät me jollain tapaa tunnemme eikä ole tarkoitus että jokainen kertoo oman tarinansa, se olisi liian intiimiä...ei kaikki ole yhtä "julkisuushakuisia" kuin aloittaja.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Mielestäni ilta-tai aamu-unisuus ei ole luonteenpiirre vaan erilaisuus.
Kirjamies keksii selityksiä kun Katri heitti sen häntäheikin pihalle.Ukko ei taas kasva koskaan aikuiseksi. Muuta en tuosta tyypistä sano. Tamperelaisilla oli jokin kiintiö profesuureihin, sai armosta proffan tittelin, ei tänä päivänä
enää onnistuisi.
Erilaisuus ei erota ketään mutta esim. täysin erilaiset harrastukset, mielipiteet tärkeistä asioista , erottavat kyllä.
Heillä oli molemmilla menetyksiä takanaan, siksi kait ajatuivat yhteen, niin on Katri taannoin sanonut. Ja ukko otti yhteyttä, ei Katri.

Tässä ketjussa on vissiin tarkotus keskustella noin yleisellä tasolla eikä Katrin ja kirjamiehen suhteesta


Aloittaja otti esiin kirjamiehen ja laulajan. Heidät me jollain tapaa tunnemme eikä ole tarkoitus että jokainen kertoo oman tarinansa, se olisi liian intiimiä...ei kaikki ole yhtä "julkisuushakuisia" kuin aloittaja.

Mitä ihmettä tarkoitat tuolla julkisuushakuinen hokemallasi, tarkenna hieman.
Tunnistatko minut nimimerkkini takaa?
Tervehditkö minua kadulla?

Vierailija

"Asiahan ei tietysti minulle kuulu", mutta ihmettelen kumminkin, miten melkein jokaisessa "langassa" on vinoilua ja piikittelyä. Ei erikoisen rakentavaa, vai mitä.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Heillä oli molemmilla menetyksiä takanaan, siksi kait ajatuivat yhteen, niin on Katri taannoin sanonut. Ja ukko otti yhteyttä, ei Katri.

Rajala oli ottanut yhteyttä nähtyään K-H:n Annakaisa Hermusen haastattelussa.
Näin kerrotaan ja Hermunen oikein mielellään.

Juu, tuokin pitää paikkaansa, Hermunen sitä asiaa hehkuttaa. Ja hän on aina oikeassa - ainakin omasta mielestään.

Näin miehenä näen Katrin yksinkertaisessa jumalisuudessaan ja Tuupovaaran
ikuisena `neitsyenä` aika kammottavana tapauksena!
-Itse tämä laulaja ei ole luonut mitään uutta,ja tähän pa-
peritähden rooliin ripustautuminen lienee saanut Panunkin
mitan täyteen.
Ei tuollaista höperöä takiaista terve mies kestä!

Vierailija

Otanpa minäkin osaa tähän keskusteluun. Nuorena menin naimisiin, jotenkin vain ajauduttiin lapsellisesti yhteen ja alettiin leikkimään kotia ja tehtiin lapsiakin. Olihan meillä hauskaa yhdessä kun tavattiin aina jossain huvipaikassa tai yhteisen harrastuksen merkeissä. Mutta ei meillä sitten ollut mitään yhteistä kun tosi paikka tuli ja olis pitänyt alkaa olemaan myös vastamäessä yhdessä, ilman sitä hauskuutta, iloa ja rakkautta. Kun parisuhde oli vain riitaa ja toraa, mikään mitä tein ei kelvannut ja päinvastoin. Ei siedetty yhtään toisen tekemisiä, valintoja tai edes olemusta. Yökötys vain oli pinnalla ja ahdistus. Inhosimme toisiamme tosi paljon ja ero oli kaikista paras ratkaisu. Muttei se onnistu seuraavallakaan kerralla vaikka oli niin paljon rakkautta ja yhteenkuuluvaisuutta, samoja harrastuksia ym. Ero tuli alkoholin liikakäytön takia, joka sai pelottavia tilanteita aikaan. Rakkaus ei kuitenkaan loppunut vaikka oli pakko erota. Eli ei ne yhtäläiset harrastukset tai muu merkitse mitään jos on rakkautta, se antaa sitä ymmärrystä, hyväksyntää ja viisautta myös tehdä kipeitäkin ratkaisuja. Rakasta itseäsi niinkuin lähimmäistä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat