Tuusulan Rantatie

Seuraa 
Liittynyt19.8.2015

Tuusulan Rantatie on museotie jonka varrelle ovat ryhmittyneet monet vaikuttavat taiteilijakodit.
Se on mielenkiintoinen kotimaan matkailukohde joka kiinnostaa myös ulkomaalaisia turisteja.

Aloitimme päiväretkemme Järvenpään puolelta joten ensimmäinen kohteemme oli säveltäjämestari Jean Sibeliuksen Ainola.
Lars Sonckin suunnittelema Ainola valmistui vuonna 1904.
Rönsyilevänä, vaaleana ja valoisana se on selvästikin feminiininen, sisällä näkyy Aino Sibeliuksen kädenjälki, huonekalut ovat keveitä ja siroja.
Seinillä on paljon taidetta, Järnefeltiä, Edefeltiä, Halosta.
Minuun teki suurimman vaikutuksen takan vieressä oven yläpuolella oleva Oscar Parviaisen dramaattinen maalaus Hautajaissaatto.
Kirjoja, kirjoja, kirjoja, niin kirjastossa kuin mestarin työhuoneessakin.
Yleisölle on avoinna vain talon alakerta, yläkerta on vierailijoilta suljettu.
Ainolahan ei ole mikään kovin iso talo ja koska taiteilija tarvitsi säveltäessään rauhaa ja hiljaisuutta niin mietin mielessäni miten ihmeessä Aino rouva sai pidettyä lapset hiljaisina mestarin luomistyön aikana.

Olen vienyt usein ulkomaisia vieraitani Ainolaan ja sen puutarhaan, istuttanut penkille ja kehoittanut kuuntelemaan.
Kuuluuko Ainolan honkien huminassa Sibeliuksen musiikki vaiko Sibeliuksen musiikissa Ainolan honkien humina.

Mieheni oli 8-vuotias Sibeliuksen kuollessa.
Hautajaispäivänä Järvenpään koululaiset seisoivat Ainolan tienvarressa kunniavartiossa hautajaissaaton ajaessa Ainolaan.
Harvinainen ja arvokas muisto.

Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Matka jatkui Halosenniemeen, taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistuneeseen ateljeekotiin.
Jos Ainola on feminiininen niin Halosenniemi on maskuliininen, punahongasta rakennettu massiivinen kaksi kerroksinen rakennus.
Talon sydän on kahden kerroksen korkuinen avara ateljee.
Niin ateljeesta kuin kaikista muistakin huoneista avautuu näkymä Tuusulanjärvelle, huoneiden sisustus on pelkistettyä talonpoikaistyyliä.
Myös täällä oli kirjoja, onkin kerrottu että perheellä oli tapana kokoontua iltaisin lukutuokioihin jolloin joku luki toisille kirjaa ääneen.
Yläkerrassa ovat makuuhuoneet ja koska perheessä oli kahdeksan lasta niin sänkyjä ja nukkumissoppia tuntui olevan kaikkialla.
Täällä on esillä paljon Halosen omia maalauksia mutta lastenhuoneesta löytyi se minun mielestäni paras, Hugo Simbergin Piru ruusupensaassa, aika erikoinen valinta lastenhuoneen seinälle.

Halosenniemen rantasaunan kuistilla viihtyisi pitempäänkin, täällä on pidetty kosteita saunailtoja joiden päätteeksi on keskusteltu kiivaasti politiikasta sekä käsitelty syvällisesti niin taidetta kuin muutakin kulttuuria.

Vierailija

Aleksis Kivi vietti elämänsä viimeiset kuukaudet Syvälahden Torpassa räätäliveljensä Albert Stenwallin perheen hoidossa.
Kivi siirrettiin mökkiin Lapinlahden sairaalasta maaliskuussa 1872 ja hän kuoli saman vuoden viimeisenä päivänä.

Mökissä on vain pieni tupa ja peräkammari.
Peräkammari on pieni ja pimeä, sen sivustavedettävässä sohvassa Kivi vietti suurimman osan ajastaan, mökistä hän poistui vain harvoin.
Pihapiirissä on savusauna jonne kirjailija teljettiin hänen saadessaan "hulluuskohtauksia"
Tutkijat arvelevat hänen sairastaneen borrelioosia mikä olisi aiheuttanut hänelle levottomuutta ja hallusinaatioita johtaen lopulta kuolemaan.

Vuonna 1913 tapahtui mökissä raaka murha irtolaismiehen puukottaessa Albert Stenwallin ja hänen toisen vaimonsa.

Vierailija

Runoilija J. H. Erkko ihaili Aleksis Kiveä ja halusi rakentaa talonsa mahdollisimman lähelle Syvälahden torppaa.
Niinpä vuonna 1902 vain sadan metrin päähän torpasta nousi Pekka Halosen suunnittelema kansallisromantiikkaa edustava Erkkola.
Monet Erkon runot ovat tulleet laulujen sanoituksina rakkaiksi suomen kansalle ja nykyään järjestetään vuosittain arvostettu J. H. Erkon kirjoituskilpailu.

Erkkola ei ole varsinainen kotimuseo sillä Erkon kuoleman jälkeen vuonna1906 talo on ollut monella yksityisomistajalla.
Nykyään talossa pidetään erilaisia taidetapahtumia ja vaihtuvia näyttelyitä.

Parhaillaan on esillä näyttely Martta Wendelin- 120 vuotta.
Kuvittaja ja taidemaalari Martta Wendelin on tuttu kaikille 50-luvun lapsille ja nuorille.
Muistattehan Anni Swanin ja Mary Marckin teosten kannet sekä koulujen aapis- ja lukukirjojen ihanat kuvitukset.
Hieno ja nostalginen näyttely joka kannattaa käydä katsastamassa.

Niin ja muuten, ei se Erkkola todellisuudessa ole noin kellallaan, vika on kuvaajassa...

La mer
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Kuvassa lottamuseo rantatieltä.

Tuttu tie tuo Tuusulan rantatie, muutaman kerran vuodessa tulee ajettua sitä kautta Järvenpäähän.
Samaten Halosenniemen näkymät Tuusulanjärvelle ovat tuttuja
paikkoja. Niillä kohdilla ja varuskunnan edustalla käyn usein
kalassa, kuhaa pyytämässä. Joskus Ahti suo antejaan, joskus ei.

Vierailija

Opiskelin 60-luvun alussa nykyisesä SRK-opistossa, jonka pihapiiri rajoittui Järnefeltien Syvärantaan.Tien toisella puolella oli Ainola,kävelymatkojen päässä Halonen, Ahola jne. Tämä kolmen taiteenalan -kirjallisuuden, maalaustaiteen ja musiikin keskus jäi lähtemättömästi mieleeni. Myös joutsenet Tuusulan lintujärvellä, jotka Sibeliuksellekin antoivat voimakkaimmat henkiset elämykset.

Nimim. mökinmuori miettii, mistä Sibelius sai luomistyöhönsä rauhaa. Hän rakennutti Ainolan yläkertaan työhuoneen, josta myös näkymä Tuusulanjärvelle. Hänen mielestään ahtaasti asuminen ei ollut eduksi avioliitollekaan.

Vierailija

Kuvassa lottamuseo rantatieltä.

Tuttu tie tuo Tuusulan rantatie, muutaman kerran vuodessa tulee ajettua sitä kautta Järvenpäähän.
Samaten Halosenniemen näkymät Tuusulanjärvelle ovat tuttuja
paikkoja. Niillä kohdilla ja varuskunnan edustalla käyn usein
kalassa, kuhaa pyytämässä. Joskus Ahti suo antejaan, joskus ei.

MÖKINMUORI on oikeassa, aivan ihanat historialliset kohteet Tuusulan järven tuntumassa. Tuusulan rantatietä aina kävelemme, kun käyn täälltä kKymenlaaksosta poikani luona Järvenpäässä. Unelmoin muutavani Järvenpäähän, kun 3 vuoden päästä jään eläkkeelle hoitajan työstä.

Vierailija

Niin niin, mutta kertaus on opintojen äiti.
Kaksi vuotta sitten kävin Ainolassa ja Halosenniemessä; olinpa paljon jo unohtanut.
Ilahduin Mökinmuorin kerronnasta.

Vierailija

Taidemaalari Eero Järnefeltin koti oli Suviranta(korjaan sen nyt) ,ei Syväranta, joka oli rikkaan moskovalaisen liikemiehen Ushkovin keinotekoinen paratiisia nuorelle pianistivaimolleen ja jossa usein vierailivat myös venäl.säveltäjät ja laulajat. Järven rannalla oli myös lepokodit Syvälahti ja Onnela, joissa Eino Leinokin oleili.
Tämä Tuusulan taiteilijasiirtola syntyi marraskuussa 1897 kun Juhani Aho taidemaalarivaimonsa Venny Soldan- Brofeldtin ja pikkupoikiensa kanssa muutti sinne ja sen historia päättyi, kun säveltäjä Jean Sibeliuksen puoliso Aino kuoli 60-luvun lopulla.
Rikkaita eivät tuusulan taiteilijat olleet, velaksi he rakensivat.Haluttiin olla omavaraisia ja se oli myös osa itsenäisyystaistelua, toteuttivat J.V.Snelmanin perusajatusta, jonka mukaan pienen kansan voima ja pelastus on enemmän kulttuurin kuin armeijan varassa.

Jos nämä taiteilijat ja taitilijayhteisö kiinnostaa, kannattaa lukea kirjallisuutta heistä jokaisesta erikseen.

Vierailija

Tuttuja nämä taiteilija-asumukset ihmisineen ,tarinoineen,kuvineen.Joskus joku lehti,ehkä Kotiliesi saattoi olla eeteelehtikin,teki juttusarjan näistä .Kiva olisi nähdä kaikki paikanpäällä,ei vain ole tullut lähdettyä katsomaan.

Vierailija

Kiitos mökinmuorille.... tämä oli mukava ja kiinnnostava kultturi-nojatuolimatka. Kesää on vielä jäljellä niin voisi mennä sinne tutustumaan

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat