Mihin se tavallinen eläkeläinen panostaisi? Siihen, että sais edes asumis ja ruokamenot katettu eläkkeellään.
Ei oikein ole ajatuksissakaan minne voisi panostaa.
Uusiin lenkkareihin, talvitakkiin. Oli niin paha kysymys, että sai sen mukaisen vastauksen.
Jos minulla olisi rahaa laittaisin/sijoittaisin sen uuteen asuntoon hissitalossa. Kävisin kerran elämässä syömässä ravintolassa. Auttaisin opiskelevia lastenlapsia vuokranmaksussa.
Koska en omista suuria summia, menee ne pienet summat peruselämiseen. Saa olla kiitollinen kun niistä selviää eläkkeellään.
Ei ole sijoitusongelmia leskellä kun asuu maalla omakotitalossa. Kun pistetään vastakkain rahat ja mieliteot, niin kyllähän siinä toiveet jää toiseksi.
Minulla on kaksi pääasiaa joihin olen valmis panostamaan.
Mökkiä vaalitaan huolella ja rakkaudella.
Oman terveyden lisäksi panostan myös lapsenlapsiin.
Kaikki mikä edistää heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan on minulle tärkeää.
Onhan heillä toki omat vanhempansa jotka huolehtivat heidän tarpeistaan mutta katson että isovanhempina meillä on oikeus hieman hemmotellakin heitä.
Mihin laitat rahasi?
Just maksoin laskuni, kyllä siihenkin aikaa meni- ja jäi vielä rahaakin.
Sellainen "hauska juttu" näin laskujen maksun jälkeen tuota loppusummaa silmäillessä: "Jäiskö tästä joku pikkuinen hurvittelusumma, olkoon se hurvittelu vaatekauppaan tai pienen pienelle matkalle."
Se nähdään loppukuusta. Kyllä kesä meni ainakin niin, etten vaatekaupan ovea avannut. Niin, ja kun suutansakaan ei avais niin tiheään, komerosta löytyisi vaatteita!
Vaikka hurvitteluhaaveet siirtyvät kuukausu kuukauden jälkeen, olen tyytyväinen. Rahaa tulee säännöllisesti, sen eteen enää mitään tekemättä, ahdingossa ei tarvitse elää. Tämä riittää.
Kyllä ne rahat menevät omaan hyvinvointiin, terveyteen, harrastuksiin ja pikku matkoihin silloin tällöin. Pakko päästä välillä tuulettamaan korvien väliäkin. Pienestäkin pystyy näihin menoihin säästämään kun on taloudellinen. Lapsenlapselle laitan aina joskus viikkorahaa ja viimeksi keväällä maksoin luokkaretkimaksun Saksaan. Mielestäni nuoria täytyy tukea, koska heissähän on tulevaisuus.
Vaatekaupaan on enää harvemmin asiaa, kun kaappiin on kertynyt vuosien varrella hyvälaatuisia vaatteita.
Kyllä kaikki menee eikä riitäkään pakolliseen niukkaan peruselämiseen ja lainojen hoitoon. Vaatekaupat kun jättää väliin ja syö perunaa ja kaurapuuroa, selviää aina kuukauden etteivät velkojat ala tulla iholle asti.
Jos joskus jäisi rahaa, voisin mennä kampaajalle, tai ostaa ehyet kengät tai vaikka ostaisin jotain lihaa tai kalaa tai saattaisin törsästellä jopa kanalla.
Kun on työelämässä ja asiaan kuuluu mm. vaatimuksia pukeutumisen suhteen, vaatteisiin menee rahaa.
Lomamatkoihin menee aika paljon vuoden aikana.
Jotta säilyy mieli virkeänä ja työkunto hyvänä, täytyy hemmotella itseään - tai palkita - lomamatkoilla.
Seuraavaan matkaan satsasin juuri tänään oman osuuteni eli maksoin matkan nettipankissa. Näen jo silmilläni lämpimän auringon, sinisen meren, ihanat ruoan tuoksut ym.
Eipä tosiaan ole paljoa miettimistä mihin rahoja laittaa ja jos jää jotain eläkkeestä niin lapsille kait, nehän se on tulevaisuus meikäläisellä, kuvittelen että he sitten hoitavat minun asiat kun en enää itse osaa ja jaksa :))
Edellisen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla -
on siinä kovasti miettimistä mihin se tonnin eläkkeen
oikein sijoittaisi :-)
Ja etenkin sen "alle tonnin", kun opiskelijaakin koettaa tukea mahdollisuuksiensa mukaan.
Omat ylellisyyshankinnat liittyvät terveyteen, esim. vitamiinieja ja hivenaineita ostan, jotta täällä saisin käppäillä niin kauan kuin suinkin. Kuntosali- ja uimahallikorttikin minulla on, tosin sen voitin kilpailusta.
Eipä tosiaan ole paljoa miettimistä mihin rahoja laittaa ja jos jää jotain eläkkeestä niin lapsille kait, nehän se on tulevaisuus meikäläisellä, kuvittelen että he sitten hoitavat minun asiat kun en enää itse osaa ja jaksa :))
Minä en katso, että on mitään järkeä pinestä tonnin eläkkeestäni antaa jotakin viisikertaa enemmän tienaaville lapsilleni. Enkä ajattele kuka minua sitten joskus hoitaa, koska kokemukset ovat näyttäneet, että aina löytyy hän joka viimeisen palveluksen tekee.Miksi mkuormittaisi elämäänsä tuollaisilla asioilla.
Elämä on iloinen asia ei annettu turhaa murehtimista varten.
Eipä tosiaan ole paljoa miettimistä mihin rahoja laittaa ja jos jää jotain eläkkeestä niin lapsille kait, nehän se on tulevaisuus meikäläisellä, kuvittelen että he sitten hoitavat minun asiat kun en enää itse osaa ja jaksa :))
Minä en katso, että on mitään järkeä pinestä tonnin eläkkeestäni antaa jotakin viisikertaa enemmän tienaaville lapsilleni. Enkä ajattele kuka minua sitten joskus hoitaa, koska kokemukset ovat näyttäneet, että aina löytyy hän joka viimeisen palveluksen tekee.Miksi mkuormittaisi elämäänsä tuollaisilla asioilla.
Elämä on iloinen asia ei annettu turhaa murehtimista varten.
teet ihan oikein, kyllä nuorilla on nykyään mahdollisuuksia kustantaa oma elämänsä. Vanhemmat ovat aikoinaan tehneet oman osuutensa ja usein paljon pienemilla resursseilla (rahavaroilla). Kaikki raha mitä tulee, omaan käyttöön vaan.
Ei siitä kukaan todellisuudessa kiitä ,vaikka jokaisen euronsa jakelisi.
Laitoinpa eilen kokonaista 10 euroa Ateneumin pääsylippuun, oli viimeinen päivä käydä katsomassa näyttely Linnan aarteet. Kannatti ehdottomasti käydä ja näin pienelläkin rahalla pääsee näkemään upeaa taidetta.
Minäkin painoin Nokia-osakkeitteni myyntinappia. Asetin kuitenkin myyntihinnan liian korkealle kun ahneus iski ja niin meni kaupat mönkään. Hyvä vai huono asia?.....katsotaan.
Sivut
Mihin se tavallinen eläkeläinen panostaisi? Siihen, että sais edes asumis ja ruokamenot katettu eläkkeellään.
Ei oikein ole ajatuksissakaan minne voisi panostaa.
Uusiin lenkkareihin, talvitakkiin. Oli niin paha kysymys, että sai sen mukaisen vastauksen.
Edellisen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla -
on siinä kovasti miettimistä mihin se tonnin eläkkeen
oikein sijoittaisi :-)
Jos minulla olisi rahaa laittaisin/sijoittaisin sen uuteen asuntoon hissitalossa. Kävisin kerran elämässä syömässä ravintolassa. Auttaisin opiskelevia lastenlapsia vuokranmaksussa.
Koska en omista suuria summia, menee ne pienet summat peruselämiseen. Saa olla kiitollinen kun niistä selviää eläkkeellään.
Ei ole sijoitusongelmia leskellä kun asuu maalla omakotitalossa. Kun pistetään vastakkain rahat ja mieliteot, niin kyllähän siinä toiveet jää toiseksi.
Pankissa säilyy kaikki ylimääräinen.
Minulla on kaksi pääasiaa joihin olen valmis panostamaan.
Mökkiä vaalitaan huolella ja rakkaudella.
Oman terveyden lisäksi panostan myös lapsenlapsiin.
Kaikki mikä edistää heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan on minulle tärkeää.
Onhan heillä toki omat vanhempansa jotka huolehtivat heidän tarpeistaan mutta katson että isovanhempina meillä on oikeus hieman hemmotellakin heitä.
Mihin laitat rahasi?
Just maksoin laskuni, kyllä siihenkin aikaa meni- ja jäi vielä rahaakin.
Sellainen "hauska juttu" näin laskujen maksun jälkeen tuota loppusummaa silmäillessä: "Jäiskö tästä joku pikkuinen hurvittelusumma, olkoon se hurvittelu vaatekauppaan tai pienen pienelle matkalle."
Se nähdään loppukuusta. Kyllä kesä meni ainakin niin, etten vaatekaupan ovea avannut. Niin, ja kun suutansakaan ei avais niin tiheään, komerosta löytyisi vaatteita!
Vaikka hurvitteluhaaveet siirtyvät kuukausu kuukauden jälkeen, olen tyytyväinen. Rahaa tulee säännöllisesti, sen eteen enää mitään tekemättä, ahdingossa ei tarvitse elää. Tämä riittää.
Kyllä ne rahat menevät omaan hyvinvointiin, terveyteen, harrastuksiin ja pikku matkoihin silloin tällöin. Pakko päästä välillä tuulettamaan korvien väliäkin. Pienestäkin pystyy näihin menoihin säästämään kun on taloudellinen. Lapsenlapselle laitan aina joskus viikkorahaa ja viimeksi keväällä maksoin luokkaretkimaksun Saksaan. Mielestäni nuoria täytyy tukea, koska heissähän on tulevaisuus.
Vaatekaupaan on enää harvemmin asiaa, kun kaappiin on kertynyt vuosien varrella hyvälaatuisia vaatteita.
Kyllä kaikki menee eikä riitäkään pakolliseen niukkaan peruselämiseen ja lainojen hoitoon. Vaatekaupat kun jättää väliin ja syö perunaa ja kaurapuuroa, selviää aina kuukauden etteivät velkojat ala tulla iholle asti.
Jos joskus jäisi rahaa, voisin mennä kampaajalle, tai ostaa ehyet kengät tai vaikka ostaisin jotain lihaa tai kalaa tai saattaisin törsästellä jopa kanalla.
Kun on työelämässä ja asiaan kuuluu mm. vaatimuksia pukeutumisen suhteen, vaatteisiin menee rahaa.
Lomamatkoihin menee aika paljon vuoden aikana.
Jotta säilyy mieli virkeänä ja työkunto hyvänä, täytyy hemmotella itseään - tai palkita - lomamatkoilla.
Seuraavaan matkaan satsasin juuri tänään oman osuuteni eli maksoin matkan nettipankissa. Näen jo silmilläni lämpimän auringon, sinisen meren, ihanat ruoan tuoksut ym.
Eipä tosiaan ole paljoa miettimistä mihin rahoja laittaa ja jos jää jotain eläkkeestä niin lapsille kait, nehän se on tulevaisuus meikäläisellä, kuvittelen että he sitten hoitavat minun asiat kun en enää itse osaa ja jaksa :))
Ja etenkin sen "alle tonnin", kun opiskelijaakin koettaa tukea mahdollisuuksiensa mukaan.
Omat ylellisyyshankinnat liittyvät terveyteen, esim. vitamiinieja ja hivenaineita ostan, jotta täällä saisin käppäillä niin kauan kuin suinkin. Kuntosali- ja uimahallikorttikin minulla on, tosin sen voitin kilpailusta.
Jos rahavarat ovat vähissä, menen häpeilemättä ruokajonoon. On tärkeää syödä riittävän monipuolista ruokaa.
Minä en katso, että on mitään järkeä pinestä tonnin eläkkeestäni antaa jotakin viisikertaa enemmän tienaaville lapsilleni. Enkä ajattele kuka minua sitten joskus hoitaa, koska kokemukset ovat näyttäneet, että aina löytyy hän joka viimeisen palveluksen tekee.Miksi mkuormittaisi elämäänsä tuollaisilla asioilla.
Elämä on iloinen asia ei annettu turhaa murehtimista varten.
teet ihan oikein, kyllä nuorilla on nykyään mahdollisuuksia kustantaa oma elämänsä. Vanhemmat ovat aikoinaan tehneet oman osuutensa ja usein paljon pienemilla resursseilla (rahavaroilla). Kaikki raha mitä tulee, omaan käyttöön vaan.
Ei siitä kukaan todellisuudessa kiitä ,vaikka jokaisen euronsa jakelisi.
Laitoinpa eilen kokonaista 10 euroa Ateneumin pääsylippuun, oli viimeinen päivä käydä katsomassa näyttely Linnan aarteet. Kannatti ehdottomasti käydä ja näin pienelläkin rahalla pääsee näkemään upeaa taidetta.
Nokian tilanteesta johtuen tuli mieleen, pitäisikö osakkeita myydä, kun hinta kohosi. Päätin etten myy, katsotaan.
Tavalliseen elämiseen harkiten ja varojeni mukaan.
Mitä maksoit kun ostit ,kannattaako myydä riippuu myös siitä.
Minäkin painoin Nokia-osakkeitteni myyntinappia. Asetin kuitenkin myyntihinnan liian korkealle kun ahneus iski ja niin meni kaupat mönkään. Hyvä vai huono asia?.....katsotaan.
Sivut