Saatko tarpeeksi vitamiineja?

Kommentit (11)

Vierailija

Varmasti B12 jää puutteen puolelle ja proteiinin saanti pitää turvata. Lihassa on aminohappoja joita ei pelkästään vihanneksista saa.

Vierailija

Lainaus:

Varmasti B12 jää puutteen puolelle ja proteiinin saanti pitää turvata. Lihassa on aminohappoja joita ei pelkästään vihanneksista saa.

Lisään vielä omega3, jos ei syö kalaa pitää ottaa lisäravinteena.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Varmasti B12 jää puutteen puolelle ja proteiinin saanti pitää turvata. Lihassa on aminohappoja joita ei pelkästään vihanneksista saa.

Lisään vielä omega3, jos ei syö kalaa pitää ottaa lisäravinteena.

Onkohan B 12 vitamiineja pelkästään saatavilla?

kasvis-syöjä

Vierailija

Lainaus:

Mikä vitamiinivaje voi uhata jos ei syö esimerkiksi lihaa, kalaa tai kanaa?
Kasvikset maistuu mutta ei niinkään juurekset.

Kaisa

rauta

kananmunasta saa B12 vitamiinia ja paljon muutakin

Ainoastaan verikokeilla saat selvyyden, mitä et saa ja mitä saat.

Vierailija

Jos ikääntyvät tarvitsevat D-vitamiinia, mitä sitten tarvitsevat ne jotka eivät ikäänny? Siis nuortuvat?

Vierailija

Äidin D-vitamiinin puute voi vaikuttaa lapsen kehitykseen pitkään

D-vitamiinin terveysvaikutukset näkyvät jo sikiössä, vastasyntyneessä ja yksilön myöhemmässä kehityksessä. Perinataaliajan D-vitamiinin puutoksella saattaa olla luustoon, astmaan, diabetekseen ja MS-tautiin liittyviä vaikutuksia, jotka heijastuvat vielä aikuisiälläkin.

Kyse voi olla epigeneettisestä vaikutuksesta, jossa D-vitamiinin puutteen aiheuttama niin sanottu imprinting-ilmiö vaikuttaa kohdegeeneistään kaukana oleviin säätelykohtiin (Cooper ym. 2006, Harvey 2013, Kaludjerovic ja Vieth 2010). Tähän viittaa esimerkiksi se, että odottavien äitien kalsidiolin taso oli suorassa suhteessa heidän lastensa luun tiheyteen vielä 20 vuoden iässä; mikäli äidin kalsidioli oli ollut alle 50 nmol/l, nuoren aikuisen luuntiheys oli merkitsevästi tavallista pienempi (Zhu ym. 2013).

10µg D-vitamiinin saanti ei yllä veren D-vitamiinipitoisuuteen 50 nmol/l aikuisilla.

 

Vierailija

miksi suosittelette margariinejä ? mitä on elimistölle erittäin vaarallista ! se on sama kuin sulattaisit muovikipon migrossa ja laittasit leivän päälle... luulisi asiantuntioiden tietävän, että Voi on kaikkein parasta, ja kaikken vaaratominta rasvaa....

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
B12 vitamiini on reseptivapaa lääke.

B12-vitamiini on vitamiini, ei lääke

http://personal.inet.fi/koti/remeli/alzheimer.htm#B12-vitamiini

Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan. 

Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 2-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40%  pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä!

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos. D-vitamiinin puute ei rajoitu vain pohjoisiin leveysasteisiin vaan on maailmanlaajuinen ongelma. Etelässä syynä ei ole auringonvalon puute vaan ratkaisevia ovat yksilöiden elämäntavat ja tottumukset. 

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (uusimpien tutkimusten mukaan vähimmäistarve päivässä on 400mg)

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattimuoto imeytyy parhaiten suomessa myytävistä valmisteista) 200-400mg/vrk (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)

Suomalaisen ravitsemussuosituksen (VRN) mukaan Omega-3 rasvahappoja tulisi saada 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta n. 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä laadukkaita Omega-3 rasvahappoja purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapoilla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä. 

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin alle 50€:lla.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin ravintolisähyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee yhteensä n. 5€.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat