klo 23:15 | 15.11.2013
/etlehti.fi/s3fs-public/discussion_topic_image/original_28942.jpg?itok=YZeAJ0us)
Joulukuusenkoristeita alettiin valmistaa Saksassa 1800 luvulla.
Saksasta valmistus levisi Böömiin joka tuolloin kuului Itävalta- Unkariin joka on nyt osa Tsekkiä.
1960-luvulla helsinkiläinen valmistaja alkoi valmistaa muovisia, särkymättömiä koristepalloja jotka ovat lähes syrjäyttäneet perinteiset böömiläiset lasipallot.
Riihimäen lasimuseossa on vuoden loppuun asti jouluihmisen taivas, Joulukuusenkoristeita Böömistä näyttely.
Muistatko sinä nuo ohuet, kauniisti koristellut lasipallot sekä herkät lasilinnut?
Millainen on sinun joulukuusesi, onko se perinteinen suomalainen, minimaalisen pelkistetty vaiko tälläinen amerikkalaisen runsas?
Lasimuseossa on kaksi kuusta, tämä runsas lasipalloin koristeltu kuusi sekä toinen joka kantaa helmistä koottuja koristeitaan hieman vaatimattomammin.
Museon myymälästä on myös mahdollista ostaa böömiläisiä koristeita, arvatkaas lähtikö niitä muutama minun mukaani?
Lasimuseon omista esilläolevista näyttelyesineistä löytyy tämä Björn Weckströmin lasiteos Aatami ja Eeva, aika vekkuli, eikö vain?
Nämä komeat, lihavat pullot ovat mahapulloja joissa säilytettiin kotipolttoista eli pontikkaa.
Aika monet hyvät humalat on varmasti tämän kokoisista pulloista saatu.
Kotipoltto kiellettiin vuonna 1866.
Tämä taideteos kirvoitti minulta naurut.
Joku täällä nimitteli minua aikoinaan Vanhaksi Kurpaksi ja tässä on Tapio Wirkkalan näkemys Suokurpasta.
Lintu on Kyösti Kakkosen lasimuseossa esillä olevasta kokoelmasta.
Joulukuusi sai aikanaan oksilleen aidot talikynttelit niklatuilla piditkeillä jotka napsaistiin oksaan kuin pyykkinappulat. Sitten näitä pörröisiä hopea nauhoja jotka välkehtivät kyntilöiden valossa. Eräs koriste oli myös pienet valtioiden liput jotka oli liimattu kalastajalankaan. Lippuketju saattoi kiertää kuusen jopa kolme kertaa piraalina alhaalta ylös.
Koristelu vaihteli talosta toiseen. Välillä pelkät kynttilät, sitten taasen oli peitelty niin paljon ettei puuta näkynyt. Latvatähti lienee ollut kaikissa.
Tuo Amerikkalainen koristelu tuo mieleen kaupallisuuden joten ei innosta. Kyllähän Koreassa komeeta tehdään mutta eihän sitä kuusta pidä piilottaa. Pihamaallakin muutama jäälyhty on jouluisempi kuin 20 valosarjaa räystäältä toiselle. Eli suosin hillittyä koristelua.
Noista pallovatsaisista pulloista tuli mieleen 50 litraiset lasipullot. Niissä kuljeteltiin AIV- rehun säilöntäainetta. Niiden suosio oli kotiviinin harrastajien keskuudessa hyvä.
Joulukuusi viime vuodelta,
sähkökynttilät ovat olleet pitkän aikaa käytössä.
Muistan nämä talikynttilät, meillä näitä oli vielä 50-luvun alkupuolella. Meillä oli silloin bokseri, Buster, aikamoinen veijari. Busteri tuli meille pari vuotisena. Ensimmäinenä jouluna, kun isäni toi kuusen sisälle ja me lapset olimme koristaneet kuusen, Buster oletti kuusen olevan häntä varten. Pian huomasimme, että Buster kävi pisillä kuusen juurella. Tämän jälkeen alkoivat alimmat talikynttilät hävitä, Buster söi ne. Seuraavana vuonna kuusi tuotiin sisälle,mutta oli siirrytty sähkökynttilöihin.
Muistan myös lippu- ja hopeanauhat, samaten hopeapaperista tehtyjä kapeita liuskoja, jotka kuvaavat jääpuikkoja. Lasten ollessa pieniä, heidän kanssa askarreltiin kuusen koristeita, joita sitten ripustettiin kuusen oksille. Niitä tehtiin paperista,oljista kuusenkävyistä jne.
Nykyään, kun olen yksin, koristan kuusen palloilla, sähkökynttilöillä ja punatulkuilla.
Mökinmuori laittoi kuvan amerikkalaisesta kuusesta. Ne kuuset, joita siellä päin näin, olivat täynnä erivärisiä valoja, paljon paljon kimallusta ja kaikenlaisia koristeita. Hyvä jos kuusi löytyi sieltä kimallusten ja valojen alta.
Viimeinen lasipalloni tuhoutui pari vuotta sitten. Saksanpaimenkoirani oli parivuotias vilkas neiti. Olin unohtanut sulkea ovet ja seurauksena koira oli hypännyt ruokailuhuoneen pöydälle. Kauniin lasipallon olin laittanut roikkumaan kattokruunusta ja sehän oli heti koiran kohteena. Toinen oli pöydän päällä roikkuneesta kranssista, josta roikkui punaisia, puusta veistettyjä karjalan käkösiä.
Seuraava kohde oli ollut keittiön pöytä. Pöydän päällä puolestaan roikkui isohko himmeli, se löytyi yhtenä revittynä kasana pöydän alta. Enhän voinut olla koiralle vihainen, koska oli oma moka. Siinä se innokkaana oli mukana korjaamassa tuhoja.
Nyt tekisi mieli tehdä uusi himmeli.
Minulla on kaksi variaatiota joulukuusesta.
Jos olemme kaupungissa niin kuusi on muovikuusi.
Minulla on monta laatikollista kuusenkoristeista, ensimmäisen yhteisen kuusen koristeistakin on vielä jäljellä muutama pallo.
Myöskin tyttären päiväkodissa neljäkymmentävuotta sitten tekemä rivistö pullonkorkkitonttuja sekä kiiltopaperitähti ovat tallessa.
Äidin perintönä tulleita koristeita vaalin hartaudella ja sitten on niitä jotka on ostettu sieltä tai saatu täältä.....
Jokainen niistä pääsee Jouluna kuuseen roikkumaan, kukaan ei jää laatikon nurkkaan lojumaan.
Sitten vielä muhkeat koristenauhat sekä sähkökyntilät niin runsas amerikkalaistyyli on valmis.
Mökillä haetaan kuusi ryteiköstä missä sillä ei ole elinmahdollisuuksia.
Kuusi joka ei ole kauneudella pilattu saa oksilleen elävät kynttilät sekä kymmenkunta joulunpunaista palloa.
Kerran elämässään harvaoksainen rumilus saa olla kaunotar...
En näin helpolla mykisty.
Se on tekniikka joka ronklaa.
Nyt tuo tapahtui. Mökinmuori on mykistynyt. Mutta kuva on jouluinen.