Syönkö oikein?
klo 11:57 | 18.11.2013
Olen syntynyt 1944 ja tottunut jo lapsesta syömään aamupalan, lämpimän aterian iltapäivällä ja iltasella jotain pientä. Syön kun on nälkä ja juon, kun janottaa tai tekee mieli juoda. Olen normaalipainoinen. Tämä taitaa olla vastoin terveysohjeita? Pitäisi kai syödä useita välipaloja ja juoda...Lue koko juttu
Sivut
voi kun pystyisikin tuohon
Onko olemassa jokin laki?
Syömisistä on tehty vähän eikä ihan vähänkään liian iso numero. Kohtuus kaikessa ja siinä se paras ohje.
Kohtuus ei ole mikään yleispätevä ohje mihinkään. Jokainen kun ymmärtää kohtuullisuuden omalla tavallaan.
Siihen nähden miten ruokarajoitteeni antavat myöden syön "oikein"kai.Kolesterolin takia olen keventänyt ruokavaliotani ja toimii.Kohtuudella olen syönyt aina.Silti ylipainoa on .Jos voisin syödä mitä vain,paino ei olisi ongelma,ei se kyllä nytkään kovin suuri ole.
Todella iso numero. Taustalla häärii markkinointi ihmiset jotka milloin milläkin tutkimuksella todistaa että nyt pitää syödä ainakin kilo päivässä meidän terveysvaikutteista mössöä.
Monet ihmiset on sekaisin ohjeista ja suosituksista jotka vaihtuvat vielä sopivasti.
Itse en ajattele määriä, napostelen että hyvältä tuntuu. Elimistö ilmoittaa jos jotain puuttuu. Tulee halu syödä kyseistä tuotetta. Monen tohtorin mukaan syön erittäin epäterveesti. Eräs kuitenkin testien jälkeen sanoi että huippukunto, jatka samaan malliin.
Niin, vanhemmalla iällä voi tulla muutama lisäkilo, eivätkä asiantuntijat sitä enää pidä niin pahana asiana. Vähäinen ylipaino voi jopa olla hyväksi terveydelle! Kohtuus ja terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi ovat kuulemma hyväksi myös, totta kai.
Minusta avainsana on juuri se kohtuus, eli ei liikaa mitään ruokaa, ei varsinkaan lihottavia sokeriherkkuja tai toisaalta rasvaisia makkaroita. Itse olen huomannut, että jos illalla jättää syömisen minimiin, niin sillä konstin kyllä laihtuu!
Olen ihannepainossa. Syön mielestäni kohtuullisesti melkein voisi sanoa niukasti. MUTTA se kolesteroli on hyvin korkea. En haluaisi ruveta syömään statiineja jota lääkäri kovasti suosittelee. Auttaiskohan Benecol? Kokemuksia?
http://personal.inet.fi/koti/remeli/aitoa_ruokaa.htm
Kolesteroli-lääkkeistä on kaikenlaista haittavaikutusta kuten Benecolin käytöstäkin. Margariineja ei sovi kenenkään terveydestään välittävän syödä. Niihin käytetään vain kuumennettuna rasvoja ja osa on kovetettua, jotta pysyy purkissa. Kolesteroliin voi vaikuttaa paremmin syömällä hyviä rasvoja eli kylmäpuristettuja öljyjä - esim. oliiviöljy, cameliinaöljy, pellavasiemenöljy (parasta suoraan siemenissä). Kalaöljyt ovat tosi hyödyllisiä ja parhaimmillaan, jos syö vaikka kolme kertaa viikossa kalaa kuten muikkua, lohta, sisävesien kaloja, silliä jne. Jos kalaa ei tule syötyä niin usein kannattaa käyttää öljyä pullosta tai kapseleina. Myös syömällä pähkinöitä ja siemeniä saa hyviä rasvoja. Eikä se voi ole niin vaarallista kuin lääkärit luulevat, margariinit ovat huomattavasti haitallisempia.
Hyvien öljyjen käytön lisäksi tietysti pitää syödä mahdollisimman paljon vihanneksia ja marjoja. Juurekset ja kaalit ovat halpoja ja terveellisiä kaikkien käyttää ja hyviä ja helppoja ruokaohjeita löytyy vaikka netistä.
Jos haluaa vielä parantaa ruokavaliota voi leikkeleet ja leivät korvata paljolti puuroilla ja marjoilla sekä erilaisilla pirtelöillä ja smoothieilla.
Mitään ei tarvitse korvata millään toisella ruoalla, kun syö monipuolisesti ja kohtuullisia määriä oman energiankulutuksensa, allergioidensa ja muiden huomioitavien seikkojen mukaan.
katso
http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/laakari--terveydenhoito-liian...
Jokaisen ruokavaliossa on varmaankin korjattavaa, en näe ollenkaan pahana sitä jos korvataan esim. leikkeleet ja leipä jollain muulla. Tietenkään kenenkään ei tarvitse muuttaa mitään jos ei halua, mutta monien kohdalla se ehkä kannattaisi. Tuo kohtuullisuus on niin epämääräinen ilmaus, että sitä ei mielestäni voi käyttää oikein missään. Toiselle kohtuus on pulla kaksi kertaa päivässä, ja toiselle kerran viikossa.
Kuka syö?
Pohjoismaiden ministeriöneuvoston selvityksen mukaan vain alle 10 % suomalaisista sanoo syövänsä viisi annosta kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä.
Sijoita muutamaan kodinkoneeseen, kuten blenderiin ja sauvasekoittimeen, jolla saat vaihtelua ruokiin ja nopeaa sekä terveellistä helpolla.
Käytän aika paljon suolaisia elintarvikkeita, silti natrium arvot ovat aina alakantissa. En käytä nesteenpoistolääkkeitä. Mikä auttaisi, juuri kysyin lääkäriltäni asiaa ja totes vaan että syö monipuolisesti.
Lääkäreillä on 2 tuntia ravitsemusoppia 6 vuoden aikana.
Eli kysyit väärältä henkilöltä ;)
Ok, vai et lääkäreillä 2 tuntia ravitsemusoppia kuuden vuoden aikana. Johan se on sit kattavasti neuvottu jos sanoo potilaalle et syö monipuolisesti.
Benecol on ongelmattoman ihmisen terveellinen levite, vaikka muutakin on kirjoitettu. Pieni annos Simvastatinia on tuttavapiirissäni koettu tehokkaana ja korkeitakin arvoja alentavana. Lääketiede on tältäkin osin kehittynyt parissa vuosikymmenessä valtavasti. Kun tuttavapiirit eivät onneksi määräile lääkityksiä, kannatta luottaa lääkäriin.
Kukaan ei tedä,mitä se tarkoittaa. Ei edes lääkärit.
Sydän- ja verisuonitaudit eivät ole voitettu tauti Suomessakaan. Päinvastoin: sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes kuormittavat suomalaista sairaalajärjestelmää ylivoimaisesti eniten.
Maailman terveysjärjestö WHO on tutkinut, mitkä taudit tappavat eniten ihmisiä maailmassa. Ykkössijan vie suomalaisillekin kovin tuttu sepelvaltimotauti.
Suurimmat kuoleman aiheuttajat ovat WHO:n raportin mukaan nämä:
1.Sepelvaltimotauti
2.Aivohalvaus ja muut aivoverenkierron sairaudet
3.Alahengitysteiden tulehdukset
4.Perinataalikuolemat
5.Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus
6.Ripulitaudit
7.HIV/AIDS
8.Tuberkuloosi
9.Henkitorven-, keuhkoputken ja keuhkosyöpä
1.Liikenneonnettomuudet
On arvioitu, että vuonna 2004 jopa 59 miljoonaa ihmistä kuoli koko maailmassa sydän- ja verisuonitauteihin, mikä tekee siitä suurimman kuoleman aiheuttajan.
Pelkästään vuonna 2004 7,2 miljoonaa ihmistä kuoli sepelvaltimotautiin, 5,7 miljoonaa aivohalvaukseen tai muuhun aivoverenkierron sairauteen.
Sydän- ja verisuonitautikuolemia voitaisiin vähentää
Sydän- ja verisuonitaudit vaikuttavat sydämeen ja verisuoniin aiheuttaen sydänkohtauksia ja aivohalvauksia. Yksinkertaisesti syömällä oikein, liikkumalla säännöllisesti ja välttämällä tupakointia pystyttäisiin ehkäisemään peräti 80 prosenttia tai jopa ylikin kaikista sydän- ja verisuonitaudeista sekä aivohalvauksista johtuvia ennenaikaisia kuolemia.
Tupakka on suurin, mutta toisaalta estettävissä oleva sydän- ja verisuonitautien aiheuttaja. Lähes joka kymmenes kuolema johtuu tupakoinnista. Teollisuusmaissa tupakka on syynä lähes viidesosaan kuolemantapauksista, joista suurin osa johtuu sydän- ja aivoinfarkteista. Tupakointi kaksinkertaistaa sydäninfarktin riskin.
Eli 80-luvulla aloitettu margariinin syönti ei ole auttanut yhtään mitään.
Kenelle se oli yllätys?
Voiteletko leipäsi bensalla?
http://a-rou.fitfashion.fi/2013/11/29/voiteletko-leipasi-bensalla/
Tuoreimmat tilastot sydän- ja verisuonitautien esiintyvyydestä Euroopan eri maissa ovat valmistuneet. Tilastoja katsellessa tulee miettineeksi mitä Pohjois-Karjala projekti on todellisuudessa saanut aikaan. Suomessa syödään kevyttuotteita ja margariinia tolkuttomasti enemmän kuin muualla. Kunnon ruokaa ei tahdo saada enää mistään.
Erot Euroopan eri maiden välillä ovat säilyneet vuosikausia samoina. Suomen tilanne muihin länsieurooppalaisiin maihin on edelleen huono. Ainoastaan entiset itäblokin maat ylittävät kuolleisuudessa Suomen. Ehkä kaikki mitä meille on kerrottu onkin valetta. Tilastoja on helppo tarkastella sillä värikuvat ovat hyvin selkeitä. Punainen on pahinta, keltainen huonoa, vihertävä parempaa ja vihreä parasta terveyden kannalta katsoen.
http://eurheartj.oxfordjournals.org/content/early/2008/02/05/eurheartj.e...
Sivut