Oi niitä aikoja kun lastenlasten kanssa lautapelejä lätkittiin tuntitolkulla.
Aloitettiin Kanaset ja muilla muistipeleillä (joiden nimiä en enää muista..)
Niin ja sitten se ikiihana ja jännittävä Musta Pekka peli.
Niistä sitten siirryttiin vaativimpiin kuten Kimbleen ja Afrikan tähteen, jostakin syystä minä en ole koskaan tykännyt Monopolista, sitä en suostunut pelaamaan.
Lautapelit opettivat lapsille myös sosiaalisuutta, oppivat käsittelemään pettymyksen ja häviön tunteitakin.
Tosin muori oli huono esimerkki sopeutuvaisuudesta koska Monopolia hylki.
Kaukana ovat nuo ajat, nykyisin he pelaavat vain tietokonepelejä.
Mitenkä teillä, joilla on vielä pieniä lapsenlapsia, pelaatteko heidän kanssaan lautapelejä, ovatko vanhat perinteiset vielä voimissaan vai ollaanko siirrytty vallan uudenuutukaisiin peleihin?
Lautapeleistä Shakki on säilynyt kuvioissa mukana koko eliniän. Koulussa opittiin alkeet ja siitä tauti tarttui. Ukkoköörissä pelataan yhä.
Aiheeseen liittyen toin eräältä Kreikan lomalta komea pelilaudan ja pronssiset pelinappulat.
Samalla laudalla pelattiin myös Tammea ja kääntöpuolella Myllyä. Nimissä voi olla paikkakuntakohtaisia eroja.
Monopoli oli muutaman vuoden hitti. Pelattiin nuorisoa vastaan viikottain 4- 8 tuntisia matseja.
Sitten oli itsetehtyjä pelilautaversioita joissa koko oli reilu metri kanttiinsa ja maailman kartta pelilautana
Kimble on meillä ehdoton ykkönen.Sitä pelataan jo kolmannessa sukupolvessa.
Pelikin on ostettu uusi jo kolme kertaa.
Onhan se kestävä,mutta kulutus on niin suuri,että jotain pientä häikkää niihin on välillä tullut.
http://www.nettiet.fi/teemat/joulu/art8014-10-joulun-kivointa-lautapelia...
Oi niitä aikoja kun lastenlasten kanssa lautapelejä lätkittiin tuntitolkulla.
Aloitettiin Kanaset ja muilla muistipeleillä (joiden nimiä en enää muista..)
Niin ja sitten se ikiihana ja jännittävä Musta Pekka peli.
Niistä sitten siirryttiin vaativimpiin kuten Kimbleen ja Afrikan tähteen, jostakin syystä minä en ole koskaan tykännyt Monopolista, sitä en suostunut pelaamaan.
Lautapelit opettivat lapsille myös sosiaalisuutta, oppivat käsittelemään pettymyksen ja häviön tunteitakin.
Tosin muori oli huono esimerkki sopeutuvaisuudesta koska Monopolia hylki.
Kaukana ovat nuo ajat, nykyisin he pelaavat vain tietokonepelejä.
Mitenkä teillä, joilla on vielä pieniä lapsenlapsia, pelaatteko heidän kanssaan lautapelejä, ovatko vanhat perinteiset vielä voimissaan vai ollaanko siirrytty vallan uudenuutukaisiin peleihin?
Lautapeleistä Shakki on säilynyt kuvioissa mukana koko eliniän. Koulussa opittiin alkeet ja siitä tauti tarttui. Ukkoköörissä pelataan yhä.
Aiheeseen liittyen toin eräältä Kreikan lomalta komea pelilaudan ja pronssiset pelinappulat.
Samalla laudalla pelattiin myös Tammea ja kääntöpuolella Myllyä. Nimissä voi olla paikkakuntakohtaisia eroja.
Monopoli oli muutaman vuoden hitti. Pelattiin nuorisoa vastaan viikottain 4- 8 tuntisia matseja.
Sitten oli itsetehtyjä pelilautaversioita joissa koko oli reilu metri kanttiinsa ja maailman kartta pelilautana
Kivoina muistoina jääneet mieleen.
Kiinan shakki on mielenkiintoinen, 2-6 pelaajaa.
Muuttuvaa labyrinttia pelaan kummilasteni kanssa, samoin Kimbleä.
Kimble on meillä ehdoton ykkönen.Sitä pelataan jo kolmannessa sukupolvessa.
Pelikin on ostettu uusi jo kolme kertaa.
Onhan se kestävä,mutta kulutus on niin suuri,että jotain pientä häikkää niihin on välillä tullut.