Kirjoittamisen tuska

Vierailija

Minulla on ollut nuoresta asti polte kirjoittamiseen. En vaan ollut saanut mitään aikaiseksi ennenkuin kävin n. 5-6 vuotta sitten pari eri kirjoituskurssia. Kävi kuitenkin ilmi ettei minulla riitä pitkäjännitteisyytta oikein tuohon puuhaan. Ei minun luonteellani kasata mitään romaaneja. Mutta olen väsännyt aina joskus, kun olen saanut kerätyksi itseni, pieniä tarinanpätkiä.

Pari kuukautta sitten kasvoivat paineet aivan mahdottomaksi. Keksin, että miksen minäkin kirjoittaisi blogia kun monenlaiset muoti- ja ruokablogitkin tuntuvat olevan pinnalla. Ajattelin, että sinne voi kirjoittaa lyhyesti ja saanpahan purkaa tuntoja ja päästää ulos kaikki ne sanat, jotka aiheuttavat paineita päässäni. Ei se kuitenkaan ollut aivan helppoa! Tulihan sinne juttua jos jonkinlaista. Ne vaan tahtovat rönsyilla sinne tänne.

Tavoitteeni oli kirjoittaa pääosin vanhuksen näkökulmasta päivittäisiä kokemuksiani. Kun kirjoitin 2-3 juttua päivässä ei itselläni kuten monella muillakaan vanhuksilla varmaan niin paljon tapahdu, että olisi koko ajan tuoretta kirjoitettavaa. Viime viikonloppuna sitten meinasin lopettaa blogini kunnes sain läheisiltäni muutaman kireän kommentin aikeisiini. Kirjoitin lopetuskirjoituksen ja julkaisinkin sen, mutta palasin takaisin ruotuun ja muokkasin kirjoituksen uuteen asuun.

Nyt olen taas kirjoittamisen touhussa ja yritän saada päivittäin ainakin yhden jutun blogiini, joka on http://vanhuutta.blogspot.fi/ . Käy kurkkaamassa jos olet kiinnostunut!

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Olen kirjoittanut koko elämäni ajan eli siitä asti kun aloitin koulun.
Kirjoittamisen taitoa olen tarvinnut työssäni ja vapaa-aikaan on kuulunut kirjoittaminen, josta olen saanut myös palkkiot.
Kirjoittamiseen ei liity tuskaa, se sujuu ihan itsestään.
Blogeja en tule koskaan kirjoittamaan, se on aivan liian helppoa eli itsekritiikitöntä.
Ihmettelen myös noita täällä "ilmestyviä" runotekeleitä..... todella alkeellista....

Vierailija

Lainaus:

Olen kirjoittanut koko elämäni ajan eli siitä asti kun aloitin koulun.
Kirjoittamisen taitoa olen tarvinnut työssäni ja vapaa-aikaan on kuulunut kirjoittaminen, josta olen saanut myös palkkiot.
Kirjoittamiseen ei liity tuskaa, se sujuu ihan itsestään.
Blogeja en tule koskaan kirjoittamaan, se on aivan liian helppoa eli itsekritiikitöntä.
Ihmettelen myös noita täällä "ilmestyviä" runotekeleitä..... todella alkeellista....

Niin....... "Kukapa sen kissanhännän nostais, ellei kissa itse."
Ei narsistinkaan.

Vierailija

Lainaus:

Olen kirjoittanut koko elämäni ajan eli siitä asti kun aloitin koulun.
Kirjoittamisen taitoa olen tarvinnut työssäni ja vapaa-aikaan on kuulunut kirjoittaminen, josta olen saanut myös palkkiot.
Kirjoittamiseen ei liity tuskaa, se sujuu ihan itsestään.
Blogeja en tule koskaan kirjoittamaan, se on aivan liian helppoa eli itsekritiikitöntä.
Ihmettelen myös noita täällä "ilmestyviä" runotekeleitä..... todella alkeellista....

Olisitpa uskaltanut laittaa enemmän tietoja näkyviin niin tietäisimme mistä näitä "palkittuja" ym. voisimme lukea. Ainakin olisit uskottavampi.

Vierailija

Lainaus:

Olen kirjoittanut koko elämäni ajan eli siitä asti kun aloitin koulun.
Kirjoittamisen taitoa olen tarvinnut työssäni ja vapaa-aikaan on kuulunut kirjoittaminen, josta olen saanut myös palkkiot.
Kirjoittamiseen ei liity tuskaa, se sujuu ihan itsestään.
Blogeja en tule koskaan kirjoittamaan, se on aivan liian helppoa eli itsekritiikitöntä.
Ihmettelen myös noita täällä "ilmestyviä" runotekeleitä..... todella alkeellista....

Jotku ihmiset ajattelevat kirjoittamisestaan anon 07.53 ajatuksin.
Ehkä et ole opiskellut kirjoittamista, et ole ollut kirjoittajakursseilla.
Opiskelu avartaa, vaikka itse luuleekin olevansa "ihan hyvä".

Vierailija

[quote]
Minulla on ollut nuoresta asti polte kirjoittamiseen. En vaan ollut saanut mitään aikaiseksi ennenkuin kävin n. 5-6 vuotta sitten pari eri kirjoituskurssia. Kävi kuitenkin ilmi ettei minulla riitä pitkäjännitteisyytta oikein tuohon puuhaan. Ei minun luonteellani kasata mitään romaaneja. Mutta olen väsännyt aina joskus, kun olen saanut kerätyksi itseni, pieniä tarinanpätkiä.

Pari kuukautta sitten kasvoivat paineet aivan mahdottomaksi. Keksin, että miksen minäkin kirjoittaisi blogia kun monenlaiset muoti- ja ruokablogitkin tuntuvat olevan pinnalla. Ajattelin, että sinne voi kirjoittaa lyhyesti ja saanpahan purkaa tuntoja ja päästää ulos kaikki ne sanat, jotka aiheuttavat paineita päässäni. Ei se kuitenkaan ollut aivan helppoa! Tulihan sinne juttua jos jonkinlaista. Ne vaan tahtovat rönsyilla sinne tänne.

Tavoitteeni oli kirjoittaa pääosin vanhuksen näkökulmasta päivittäisiä kokemuksiani. Kun kirjoitin 2-3 juttua päivässä ei itselläni kuten monella muillakaan vanhuksilla varmaan niin paljon tapahdu, että olisi koko ajan tuoretta kirjoitettavaa. Viime viikonloppuna sitten meinasin lopettaa blogini kunnes sain läheisiltäni muutaman kireän kommentin aikeisiini. Kirjoitin lopetuskirjoituksen ja julkaisinkin sen, mutta palasin takaisin ruotuun ja muokkasin kirjoituksen uuteen asuun.

Älä hyvä ihminen vain lopeta blogiasi, näitä vanhempien ihmisten kirjoittamia blogeja ei suinkaan suomenmaassa ole liikaa, nuoret naisethan sitä pääasiassa bloggaa muodista sun muusta sellaisesta joka ei oikein vanhemman ihmisen maailmankuvaan niin kiinteästi kuulu.
Ja kirjoittamisen lahjahan sinulla kiistämättä on, onnittelut siitä!

Omia kirjoituksiani on joskus julkaistu,niistä on maksettu ja olen voittanut palkintojakin, toki myönnän etteivät ne mitään Finlandian arvoisia olekkaan mutta aina on ilmaantunut se jonka mielestä ne ovat sitä ala-arvoisimmaisistakin ala-arvoisinta roskaa.
Eli ilkeitä arvostelijoita löytyy mutta sopisiko siihen vanha sananlasku happamia sanoi kettu......

Runoista sanoisin että ne ovat jaoiteltu hyvin selvästi, ketään ei pakoiteta niitä lukemaa jos ei kinnostus riitä.

Vierailija
mökinmuori

[quote]
Minulla on ollut nuoresta asti polte kirjoittamiseen. En vaan ollut saanut mitään aikaiseksi ennenkuin kävin n. 5-6 vuotta sitten pari eri kirjoituskurssia. Kävi kuitenkin ilmi ettei minulla riitä pitkäjännitteisyytta oikein tuohon puuhaan. Ei minun luonteellani kasata mitään romaaneja. Mutta olen väsännyt aina joskus, kun olen saanut kerätyksi itseni, pieniä tarinanpätkiä.

Pari kuukautta sitten kasvoivat paineet aivan mahdottomaksi. Keksin, että miksen minäkin kirjoittaisi blogia kun monenlaiset muoti- ja ruokablogitkin tuntuvat olevan pinnalla. Ajattelin, että sinne voi kirjoittaa lyhyesti ja saanpahan purkaa tuntoja ja päästää ulos kaikki ne sanat, jotka aiheuttavat paineita päässäni. Ei se kuitenkaan ollut aivan helppoa! Tulihan sinne juttua jos jonkinlaista. Ne vaan tahtovat rönsyilla sinne tänne.

Tavoitteeni oli kirjoittaa pääosin vanhuksen näkökulmasta päivittäisiä kokemuksiani. Kun kirjoitin 2-3 juttua päivässä ei itselläni kuten monella muillakaan vanhuksilla varmaan niin paljon tapahdu, että olisi koko ajan tuoretta kirjoitettavaa. Viime viikonloppuna sitten meinasin lopettaa blogini kunnes sain läheisiltäni muutaman kireän kommentin aikeisiini. Kirjoitin lopetuskirjoituksen ja julkaisinkin sen, mutta palasin takaisin ruotuun ja muokkasin kirjoituksen uuteen asuun.

Älä hyvä ihminen vain lopeta blogiasi, näitä vanhempien ihmisten kirjoittamia blogeja ei suinkaan suomenmaassa ole liikaa, nuoret naisethan sitä pääasiassa bloggaa muodista sun muusta sellaisesta joka ei oikein vanhemman ihmisen maailmankuvaan niin kiinteästi kuulu.
Ja kirjoittamisen lahjahan sinulla kiistämättä on, onnittelut siitä!

Omia kirjoituksiani on joskus julkaistu,niistä on maksettu ja olen voittanut palkintojakin, toki myönnän etteivät ne mitään Finlandian arvoisia olekkaan mutta aina on ilmaantunut se jonka mielestä ne ovat sitä ala-arvoisimmaisistakin ala-arvoisinta roskaa.
Eli ilkeitä arvostelijoita löytyy mutta sopisiko siihen vanha sananlasku happamia sanoi kettu......

Runoista sanoisin että ne ovat jaoiteltu hyvin selvästi, ketään ei pakoiteta niitä lukemaa jos ei kinnostus riitä.


Tähän kommentiin ei ole mitään lisättävää. Eikä korjattavaa. Herkitut kirjoitukset osuvat kohdalleen

Vierailija

KÄVIN LUKEMASSA TUON blogin, ja sehän oli mukkavaa luettavaa. Jatka toki, äläkä suunnittelekaan lopettamista!

Vierailija

aloittaja-anonyymi:
Minulla on ollut nuoresta asti polte kirjoittamiseen. En vaan ollut saanut mitään aikaiseksi ennenkuin kävin n. 5-6 vuotta sitten pari eri kirjoituskurssia. Kävi kuitenkin ilmi ettei minulla riitä pitkäjännitteisyytta oikein tuohon puuhaan. Ei minun luonteellani kasata mitään romaaneja. Mutta olen väsännyt aina joskus, kun olen saanut kerätyksi itseni, pieniä tarinanpätkiä.

Pari kuukautta sitten kasvoivat paineet aivan mahdottomaksi. Keksin, että miksen minäkin kirjoittaisi blogia kun monenlaiset muoti- ja ruokablogitkin tuntuvat olevan pinnalla. Ajattelin, että sinne voi kirjoittaa lyhyesti ja saanpahan purkaa tuntoja ja päästää ulos kaikki ne sanat, jotka aiheuttavat paineita päässäni. Ei se kuitenkaan ollut aivan helppoa! Tulihan sinne juttua jos jonkinlaista. Ne vaan tahtovat rönsyilla sinne tänne.

Tavoitteeni oli kirjoittaa pääosin vanhuksen näkökulmasta päivittäisiä kokemuksiani. Kun kirjoitin 2-3 juttua päivässä ei itselläni kuten monella muillakaan vanhuksilla varmaan niin paljon tapahdu, että olisi koko ajan tuoretta kirjoitettavaa. Viime viikonloppuna sitten meinasin lopettaa blogini kunnes sain läheisiltäni muutaman kireän kommentin aikeisiini. Kirjoitin lopetuskirjoituksen ja julkaisinkin sen, mutta palasin takaisin ruotuun ja muokkasin kirjoituksen uuteen asuun.

mökinmuori

Älä hyvä ihminen vain lopeta blogiasi, näitä vanhempien ihmisten kirjoittamia blogeja ei suinkaan suomenmaassa ole liikaa, nuoret naisethan sitä pääasiassa bloggaa muodista sun muusta sellaisesta joka ei oikein vanhemman ihmisen maailmankuvaan niin kiinteästi kuulu.
Ja kirjoittamisen lahjahan sinulla kiistämättä on, onnittelut siitä!

Omia kirjoituksiani on joskus julkaistu,niistä on maksettu ja olen voittanut palkintojakin, toki myönnän etteivät ne mitään Finlandian arvoisia olekkaan mutta aina on ilmaantunut se jonka mielestä ne ovat sitä ala-arvoisimmaisistakin ala-arvoisinta roskaa.
Eli ilkeitä arvostelijoita löytyy mutta sopisiko siihen vanha sananlasku happamia sanoi kettu......

Runoista sanoisin että ne ovat jaoiteltu hyvin selvästi, ketään ei pakoiteta niitä lukemaa jos ei kinnostus riitä.

Anonyymi 03.12.2013 11:33

Tähän kommentiin ei ole mitään lisättävää. Eikä korjattavaa. Harkitut kirjoitukset osuvat kohdalleen[/quote]

Vierailija

aloittaja-anonyymi:
Minulla on ollut nuoresta asti polte kirjoittamiseen. En vaan ollut saanut mitään aikaiseksi ennenkuin kävin n. 5-6 vuotta sitten pari eri kirjoituskurssia. Kävi kuitenkin ilmi ettei minulla riitä pitkäjännitteisyytta oikein tuohon puuhaan. Ei minun luonteellani kasata mitään romaaneja. Mutta olen väsännyt aina joskus, kun olen saanut kerätyksi itseni, pieniä tarinanpätkiä.

Pari kuukautta sitten kasvoivat paineet aivan mahdottomaksi. Keksin, että miksen minäkin kirjoittaisi blogia kun monenlaiset muoti- ja ruokablogitkin tuntuvat olevan pinnalla. Ajattelin, että sinne voi kirjoittaa lyhyesti ja saanpahan purkaa tuntoja ja päästää ulos kaikki ne sanat, jotka aiheuttavat paineita päässäni. Ei se kuitenkaan ollut aivan helppoa! Tulihan sinne juttua jos jonkinlaista. Ne vaan tahtovat rönsyilla sinne tänne.

Tavoitteeni oli kirjoittaa pääosin vanhuksen näkökulmasta päivittäisiä kokemuksiani. Kun kirjoitin 2-3 juttua päivässä ei itselläni kuten monella muillakaan vanhuksilla varmaan niin paljon tapahdu, että olisi koko ajan tuoretta kirjoitettavaa. Viime viikonloppuna sitten meinasin lopettaa blogini kunnes sain läheisiltäni muutaman kireän kommentin aikeisiini. Kirjoitin lopetuskirjoituksen ja julkaisinkin sen, mutta palasin takaisin ruotuun ja muokkasin kirjoituksen uuteen asuun.

mökinmuori

Älä hyvä ihminen vain lopeta blogiasi, näitä vanhempien ihmisten kirjoittamia blogeja ei suinkaan suomenmaassa ole liikaa, nuoret naisethan sitä pääasiassa bloggaa muodista sun muusta sellaisesta joka ei oikein vanhemman ihmisen maailmankuvaan niin kiinteästi kuulu.
Ja kirjoittamisen lahjahan sinulla kiistämättä on, onnittelut siitä!

Omia kirjoituksiani on joskus julkaistu,niistä on maksettu ja olen voittanut palkintojakin, toki myönnän etteivät ne mitään Finlandian arvoisia olekkaan mutta aina on ilmaantunut se jonka mielestä ne ovat sitä ala-arvoisimmaisistakin ala-arvoisinta roskaa.
Eli ilkeitä arvostelijoita löytyy mutta sopisiko siihen vanha sananlasku happamia sanoi kettu......

Runoista sanoisin että ne ovat jaoiteltu hyvin selvästi, ketään ei pakoiteta niitä lukemaa jos ei kinnostus riitä.

Anonyymi 03.12.2013 11:33

Tähän kommentiin ei ole mitään lisättävää. Eikä korjattavaa. Harkitut kirjoitukset osuvat kohdalleen


[/quote]

Jos ei ole mitään lisättävää, niin kysyttävää on.
Mitä on tarkoitus viestittää näillä lainauksilla, en kyllä suostu rivien välistä lukemaan. Kerro kultainen kuu!

Vierailija

Toivomus olisi että ette täyspitkinä lainaisi toistenne kirjoituksia, sikäli kun niitä on pakko joka vastaukseen lainata ollenkaan. Vain muutama lause riittää lainaukseen ja pyrkikään jotenkin erottamaan oma kommenttinne lainausten välissä tai lopussa. Nyt on semmoista puuropötkyä ettei jaksa lukea eikä etsiä kuka mitäkin kirjoitti.

Vierailija

Joulun odotusta.

Sanompa tässä mielipiteeni. Ei pidä arvostella toisten kirjoituksia, jos ei ole asiantunteva keiitikko. Minusta on oikeen mukava lukea toisten ajatuksen tuotteita, niistä sa itsellekin ajatuksiin potkua. ja ahaa elämystä.

Ja sitten nuo lainaukset: jos on aihetta kommentoida, pitäisi toki osata omaehtoisesti tehdä textiä.

Älkää ottako tätä kovin vakavasti, en ole kriitikko eikä minulla olisi oikeus kirjoitta tällaista, mutta ei liene suurempi synti kuin toisillekaan.

Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa.

Oikeen lämpimät joulunalus terveiset kaikille.

Vierailija

Jaahas, taas et ymmärrä mikä ero on toisten kirjoittajien arvostelulla ja kirjoitettuun tekstiin kohdistuvalla mielipiteellä. Ero on siinä että ne kirjoitetaan aivan eri tavoin.

Suvaitaan tietenkin, eihän se ole ollut hetkeäkään epävarmaa. Aiheesta keskustelua saa toki syntyä ja eriävät mielipiteet synnyttävät keskustelua, mikäli kukaan ei ota niitä suomintana ja loukkaavana, toivoakseni ei.

Vierailija

mökinmuori

[quote]
Minulla on ollut nuoresta asti polte kirjoittamiseen. En vaan ollut saanut mitään aikaiseksi ennenkuin kävin n. 5-6 vuotta sitten pari eri kirjoituskurssia. Kävi kuitenkin ilmi ettei minulla riitä pitkäjännitteisyytta oikein tuohon puuhaan. Ei minun luonteellani kasata mitään romaaneja. Mutta olen väsännyt aina joskus, kun olen saanut kerätyksi itseni, pieniä tarinanpätkiä.

Pari kuukautta sitten kasvoivat paineet aivan mahdottomaksi. Keksin, että miksen minäkin kirjoittaisi blogia kun monenlaiset muoti- ja ruokablogitkin tuntuvat olevan pinnalla. Ajattelin, että sinne voi kirjoittaa lyhyesti ja saanpahan purkaa tuntoja ja päästää ulos kaikki ne sanat, jotka aiheuttavat paineita päässäni. Ei se kuitenkaan ollut aivan helppoa! Tulihan sinne juttua jos jonkinlaista. Ne vaan tahtovat rönsyilla sinne tänne.

Tavoitteeni oli kirjoittaa pääosin vanhuksen näkökulmasta päivittäisiä kokemuksiani. Kun kirjoitin 2-3 juttua päivässä ei itselläni kuten monella muillakaan vanhuksilla varmaan niin paljon tapahdu, että olisi koko ajan tuoretta kirjoitettavaa. Viime viikonloppuna sitten meinasin lopettaa blogini kunnes sain läheisiltäni muutaman kireän kommentin aikeisiini. Kirjoitin lopetuskirjoituksen ja julkaisinkin sen, mutta palasin takaisin ruotuun ja muokkasin kirjoituksen uuteen asuun.

Älä hyvä ihminen vain lopeta blogiasi, näitä vanhempien ihmisten kirjoittamia blogeja ei suinkaan suomenmaassa ole liikaa, nuoret naisethan sitä pääasiassa bloggaa muodista sun muusta sellaisesta joka ei oikein vanhemman ihmisen maailmankuvaan niin kiinteästi kuulu.
Ja kirjoittamisen lahjahan sinulla kiistämättä on, onnittelut siitä!

Omia kirjoituksiani on joskus julkaistu,niistä on maksettu ja olen voittanut palkintojakin, toki myönnän etteivät ne mitään Finlandian arvoisia olekkaan mutta aina on ilmaantunut se jonka mielestä ne ovat sitä ala-arvoisimmaisistakin ala-arvoisinta roskaa.
Eli ilkeitä arvostelijoita löytyy mutta sopisiko siihen vanha sananlasku happamia sanoi kettu......

Runoista sanoisin että ne ovat jaoiteltu hyvin selvästi, ketään ei pakoiteta niitä lukemaa jos ei kinnostus riitä.


Tähän kommentiin ei ole mitään lisättävää. Eikä korjattavaa. Herkitut kirjoitukset osuvat kohdalleen

Hyvä kirjoittaja hallitsee kielen ilmaisut ja kieliopin. Parempi kirjoittaja kehittää juttuunsa sisältöäkin. Katsotaanpas lainausta:

"Runoista sanoisin että ne ovat jaoiteltu hyvin selvästi, ketään ei pakoiteta niitä lukemaa jos ei kinnostus riitä."
- po. "ne ovat jaoitellut" tai "ne on jaoiteltu",
- po. "pakoteta",
- po. "lukemaan".

Ja seuraavasta kommentista:
"Herkitut kirjoitukset osuvat kohdalleen"
- po. "harkitut",
- virkkeestä puuttu sen lopettava piste.

Hyvääkin parempaa suomea kannattaa vaalia lukijan lukuilon vuoksi.

Vierailija

Lainaus-----Hyvä kirjoittaja hallitsee kielen ilmaisut ja kieliopin. Parempi kirjoittaja kehittää juttuunsa sisältöäkin. Katsotaanpas lainausta:

"Runoista sanoisin että ne ovat jaoiteltu hyvin selvästi, ketään ei pakoiteta niitä lukemaa jos ei kinnostus riitä."
- po. "ne ovat jaoitellut" tai "ne on jaoiteltu",
- po. "pakoteta",
- po. "lukemaan".

Ja seuraavasta kommentista:
"Herkitut kirjoitukset osuvat kohdalleen"
- po. "harkitut",
- virkkeestä puuttu sen lopettava piste.

Hyvääkin parempaa suomea kannattaa vaalia lukijan lukuilon vuoksi. --------Lainaus

Ehkä noinkin, mutta edelleenkin olen sitä mieltä että lukijan lukuilo syntyy tekstin sisällöstä,sitä eivät pienet kirjoitusvirheet himmennä.
Saatanhan olla väärässäkin...mutta näin minun kohdallani....

Vierailija

Olet aivan oikeassa. Pienet virheet ei merkkaa mitään. Ihminen näet lukee näkömuistin varassa hyvin paljon. Jos kirjain puuttuu tai on väärä, niin ajatukset tulkitsee asian kohdalleen.

Päivän sanomalehti sisältää toistakymmentä virhettä. Ei tietysti mitään kehuttavaa mutta ei haittaakkaan.
Näillä eräillä sivustoilla missä ketjujen liikkuminen on riitelyn varassa, niin ärsyttää jonkun pakonomainen korjailu ja irvistely puuttuvista koulunkäynneistä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat