Kommentit (4)

Vierailija

Entä eläkevakuutus?
Vaikuttaako maksamani eläkevakuutus leskeneläkkeeseen?on pääomaverotettavaa tuloa
Nim. Olenko maksanut vakuutusta turhaan?

Vierailija

Leskeneläke sovitellaan aina yhteen oman työeläkkeen ja ansiotulojen kanssa. Periaatteessa perhe-eläke on 30 % edunjättäjän eläkeperustepalkasta, mutta alenee omien tulojen vaikutuksesta. Jos puolisovainajan työeläke oli 2500 br.euroa kuussa, leski saa perhe-eläkettä 1.250 E vain silloin, kun hänellä ei itsellään ole tuloja. Keskimääräinen perhe-eläke onkin Suomessa 750 br.E/kk ja siitä peritään sivutulon veroa ~ 40 %; 300 E/kk, joten käteen jäävä leskeneläke tapaa olla 450 E/kk.

Leskeytynyt voi jättää jakamattoman kuolinpesän omaisuudesta uudelle puolisolle vain ~ 25 %: edellisen avioliiton lapset omistavat pesästä vanhempivainajansa jälkeen jo 50 %, ja toisenkin vanhemman kuoltua heillä on oikeus vähintään lakiosaan hänen jälkeensä, eli 25 %:iin pitempään eläneen vanhempansa jäämistöstä. Yhteensä k.o. lapsille siis kuuluu jakamatonta pesää asuvan, pitempään eläneen vanhemman pesästä 75 %, eikä tämä voi määrätä testamentilla uudelle puolisolle perintöosaa kuin puolet omasta osuudestaan pesään. Lasten on vaadittava lakiosaansa, ja pitempään eläneen vanhemman omaisuus on voinut karttua leskeytymisen jälkeen. Täten kakkosleskelle jäävä osuus voi olla suurempi kuin 25 % koko jäämistöstä. Lapsille siis 50 % isän ja äidin yhteisen pesän säästöstä, ja ainakin 50 % isän leskeysaikana kertyneestä omaisuudesta, josta 2. leskelle 50 %.

Kakkosleski ei voi saada mitään osuutta puolison lasten ensin kuolleen vanhemman perintöosuuteen edes lesken tekemällä testamentilla. Testamentti voi koskea vain sitä osaa lesken omaisuudesta, jota lasten (vaaditut) lakiosat eivät kata, ja 2. leski voi saada neljäsosaa suuremman osuuden vain puolison lasten yhteisellä suostumuksella, tai jos lesken kuolinpesän säästö on tuntuvasti suurempi kuin aiempi, lasten vanhempien yhteinen avio-omaisuus.

Jos 2. leskelle jättää hallintaoikeuden asuntoon tai kesämökkiin niiden 1/4-omistuksen perusteella, se loukkaa aiemman avioliiton lasten oikeuksia, sillä he joutuvat joka tapauksessa maksamaan perintöveron omaisuudesta, jota eivät saa vielä käyttöönsä, ja sopimus oikeudesta käyttää kesämökkiä voidaan tehdä vain hallintaoikeuden omistajan suostumuksella.

Jos kakkosleskellä ei ole omaa, eikä hänelle jää miehensä jälkeenkään riittävää omaisuutta asunnon hankintaan, olisi muiden perinnönsaajien kohtuullista järjestää hänelle riittävä asuminen ja toivomansa osuus puolisovainajan kanssa yhdessä hankitusta irtaimesta. Korrektit pääperijät suovat hänelle myös määräviikko-käyttöoikeuden suvun kesämökkiin, jos eivät halua hänen oleilevan siellä samanaikaisesti heidän kanssaan. Näin he noudattaisivat vanhempivainajansa ylöskirjoittamatonta tahtoa ja valintoja, ja kunnioittaisivat hänen viimeisten vuosiensa elämäntoveria. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vierailija

Jos maksaa vapaaehtoista eläkemaksua ja kerryttää siten omaa eläkettään, silloin kyllä itse maksaa. Mutta ellei näin tee, me emme maksa itse omia eläkkeitämme. Me maksamme nyt eläkettä saavien eläkkeet. Tulevat sukupolvet maksavat meidä eläkkeemme.

 

Ja vieläkö tuo leskeneläke on olemassa? Eikö jo olisi aika lopettaa tuollainen ihmisten eriarvoistaminen? Kun minä yksinasuvana olen maksanut aina kaikki YKSIN, teen sitä myös eläkeläisenä. Miksi leskellä pitäisi jatkua sama elintaso puolison kuoltua? Onhan hän nauttinut jo kahden hengen taloudesta ( eli maksujen puolittamisesta ) elinaikanaan. Miksi leskeys ei oikeasti jätä ihmistä selviytymään yksin? Tämän kun joku selittäisi järkeen käyvästi.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat