En tiedä onko tämä oikea paikka vastata, mutta en löytänyt erillistä kohtaa näiltä sivuilta jossa sitä olisi kysytty.
Joten vastaan siis tässä;
Viime kesänä olin mieheni kanssa Cadizissa, Andalusiassa. Kaupungin historiasta kerrotaan, että väkivahva Herkules olisi perustanut Cadizin ja se on euroopan vanhin yhtäjaksoisesti asuttu kaupunki. Kuuleman mukaan sen historia ulottuu aina 1000-luvulle eaa. Vanhakaupunki teki vaikutuksen kauniine kujineen ja ystävällisine ihmisineen. Olipa tosi mielenkiintoinen kaksiviikkoinen valon rannikolla Espanjassa.
Olemme kovasti miettineet seuraavaa matkakohdetta ja se on vielä hieman auki. Nyt pystymme "taktikoimaan" matkakustannuksissa, koska pääsimme molemmat eläkkeelle, joten voimme valita matka-ajankohdaksi halvimmat vaihtoehdot, tai äkkilähdöt.
Rantalomista emme ole kiinnostuneet, joten eiköhän se ole joku euroopan kaupunki.

Kommentit (20)

Kreikan saarella Kosilla. Mukava pienen puoleinen paikka sellaisille, jotka eivät hae lomaltaan hirveätä hulinaa ja menoa. Asukkaat ystävällisiä ja ihania ihmisiä.
Englannilla tulee toimeen, tosin osissa paikoin menee Suomen kielikin.

Tässä ei varmaan ole tarkoitus kertoa ihan lyhyistä matkoista kuten naapurikuntaan mökille tms. joten unohdan ne. Viimeksi olin viime syksynä Lapissa Kiilopäällä viikon. Oli ihanaa, miten voikin kapuileminen niitä kivisiä polkuja olla niin nautittavaa ja luonto rauhoittavaa.
Jos tässä on kysymys vain ulkomaan matkoista niin viime keväänä kävin Virossa Tartossa ja Tallinnassa.
Viimeisestä pitemmästä matkasta on n. viisi vuotta. Silloin olin mieheni kanssa Kyproksella ja majoittuneena Nicosiaassa. Sieltä kävimme mm. Turkin puoleisella alueella. Nicosian kaupunkihan on osaksi turkkilaisella puolella Kyprosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viimeisimmät pitemmät matkat suuntautuivat mökillemme Lappiin. Meillä on mökki Sodankylän kunnassa pienessä Vuotson kylässä. Se rajoittuu Saariselän tunturialueesee pohjoisessa. Meillä on mahdottoman hienot ulkoilualueet. Käymme kalassa, soutelemme joella, vaellamme Tankavaaran ja Saariselän maastoissa. Olimme viime vuonna kolmesti mökillä: talvella noin kuukauden reissulla, juhannuksen aikaan ja syksyllä ruskaa etsimässä. Ruostesieni vain vei koivujen ruskan.

Katinka: mekin olimme syksyllä samoissa maisemissa, kuin sinäkin. Kiilopäälläkin taisimme käväistä. Kiilopäältä pääsee niin vaivattomasti tunturiin. Ihanaa maastoa. Kiilopään ulkoilukeskus on todella mainio ja siisti paikka.

Ruotsissa käväisin viikon vierailulla miesystäväni mökillä. Pitkiä matkoja (lentäen) ei enää tule tehtyä, kun meillä on kaksi ihanaa koiraa, suomenlapinkoira ja lapinporokoira. Ei niitä oikein henno jättää toisten hoitoon. Aikaisemmin kiertelin paljon Kreikan saaristossa ja kerran olin Thaimaassa siellä itärannikolla, joka ei vielä ole turismin kansoittamaa.

Matkustin helmikuun alussa Viroon, Narvan kaupunkiin. Siellä on melko uusi kylpylä "Meresuus",
johon poikani oli varannut meille viikonlopun hemmotteluloman. Kylpylä ihanine porealtaineen
oli kyllä miellyttävä kokemus, samoin hoidot, joita otin siellä. Mutta, mutta - suomalainen ei
mene altaaseen ilman suihkua eikä saunoihin uimapuku päällä. Täällä sellaista sääntöä ei näyt-
tänyt olevan ja aina olin yksin alasti suihkussa. Muut vieraat olivat enimmäkseen venäläisiä,
muutamia virolaisia myös, mutta ainoat suomalaiset olimme me.
Ruoka oli hyvää ja annokset aseteltu kauniisti lautasille, siitä kymmenen pistettä. Nuorekas
henkilökuntakin palveli ystävällisesti, mutta tämä kylpyläkulttuuri poikkesi meikäläisestä
aika paljon. No, maassa maan tavalla...

Hei Allinlapsi,
Minunkin tutuilla on Vuotsossa kesäpaikka, jossa olen kerran käynyt pikavisiitilla. Oli pakko palata yhden yön jälkeen kotiin, kun äitini lähtö koitti. Onneksi ehdimme tulla ajoissa, että ehdin hyvästellä äitini hänen viimeiselle matkalle.
Hyvää illan jatkoa Aluisa

Viimeksi kävin tammikuussa Varsinais-Suomessa Kanniston kotieläintilalla retkellä. Siellä sai syödä herkullista ruokaa ja vaellella katselemassa tilan eläimiä. Tosi rauhoittava paikka. Sitä ennen olen käynyt risteilyllä Ruotsissa, vanhaan kaupunkiin tutustuen. Ja sitä edellinen käynti on Englannista, jossa tutustuin Lontooseen. Huikea se Lontoo! Ja varmasti tutustumisen arvoinen. Sinne menen uudelleen, sillä kaksi viikkoa ei riitä kuin pienen kolkan katsomiseen. Englannin maaseutu kiinnostaa myös.

Hei allinlapsi.
Oli kiva huomata, että olet viihtynyt samoissa maisemissa kuin minä. Olen ollut Kiilopäällä kahtena syksynä ruska-aikaan. Yksi hieno juttu vielä, sain pulahtaa tunturipurossa virtaavaan n. 11 asteiseen veteen joka aamu.
Jos luoja suo, ensi syksynä sinne taas.

Viimeisin matkani oli kuukauden matka Thaimaahan, Hua Hiniin. Vietin siellä myös joulun ajan. Eipä siellä juuri vaivannut joulukiireet! Helsingissä satoi vettä, kun lähdin joulukuun 10. päivä. Matkani onnistui tosi hyvin. Oli lämpöä ja aurinkoa. Aika kului tosi nopeasti, olisi kyllä mennyt toinenkin kuukausi. Suomeen palatessa oli pakkasta yli 20 astetta heti lentokentällä ja lunta hirmuisesti. Kyllä tuli ikävä sitä ihanaa Thaimaan lämpöä.
Tyttäreni perhe tuli sinne viikkoa myöhemmin ryhmänsä kanssa. Meitä oli sitten loppujen lopuksi 13 henkeä siellä omaa porukkaa. Aika kului mukavasti.Teimme retkiä yhdessä ja erikseen. Miehet ja pojat golfasivat. Rannallakin tuli käveltyä paljon ja aurinkoa otettiin, tosin varjopaikat olivat suosiossa. Olen ahkera lukemaan, joten kahdeksan kirjaa tuli luettua. Vaatteita teetimme. Kauneushoitolat ja kampaamot tulivat tutuksi. Tutustuin myös moniin uusiin matkatovereihin. Suurin osa hotellimme vieraista vietti siellä 3 viikkoa - 3 kuukautta. Ja kuten arvata saattaa, suurin osa taisi olla meitä eläkeläisiä. Ainoa "miinuspuoli" oli kai se, kun naapuritontillla oli temppelialue, jossa asui munkkeja. Heillä oli valtavasti kanoja ja kukkoja. Kukot alkoivat kiekua aamuyöstä klo 03.05 - 03.20 välillä jo, vaikka oli vielä täysi pimeys. No, piti sitten hankkia korvatulpat....
Vaikka olin viisi vuotta sitten oltuani Pattayalla, päättänyt, etten ikinä enää Thaimaahan lähde, niin nyt on tunne, että voin lähteä vielä uudestaankin. Ja kun on pitemmän ajan siellä, niin ei sitä matkustamistakaan koe enää niin rasittavaksi. Se ikävä puoli tässä on, että 50 - 60 asteen lämpötilan vaihtelu ei tehnyt oikein hyvää polvilleni. Nyt täällä Suomessa alkoi niitä vaivata, ja olen joutunut syömään kipulääkkeitä, ja käymään lääkärillä. Ei vieläkään oikein kunnossa, mutta kevättä ja kesää kohti tässä mennään!
Thaimaalainen ruokahan on tosi hyvää ja terveellistä. Tosin nyt on tunne, etten välttämättä halua vähään aikaan täällä thairavintolaan syömään. Ja Ihmisethän siellä ovat tosi ystävällisiä ja hymyileviä. Sehän onkin "hymynmaa".
Vaikka matka tietysti maksoi jonkun verran, niin kaikki muu siellä olikin tosi halpaa. Esimerkiksi parilla eurolla söi jo
tosi hyvin. Ja hotellin buffetaamiainen oli tosi monipuolinen. Joten, jos haluat kesään ja lämpöön, niin voin suositella hyvillä mielin!

Aluisalle: Missäpäin Vuotsoa se tuttaviesi mökki oli? Oliko ihan siinä kylällä vai kanavan varrella? Meidän on Tankajoen varrella. Siellä ei juuri mökkejä ole.

Katinka: Ihana kuva. Kiilopä, Suomunruoktu ja Rautulampi on tuttuja paikkoja. Nuorena tyttönä harrasti tuntivaellusta. Vaeltelimme paljon Saariselällä silloin, kun se vielä oli lähes koskematonta luontoa. Metsähallitus oli silloin vasta alkanut rakentaa sinne autiomajoja ja varauskämppiä. Se tunturipurossa uiminen on varmasti mahtava kokemus. Olen käynyt sitä monesti katsomassa ja niitä saunoja ihastelemassa, mutten ole kylpenyt. Se puro on muuten talvisinkin käytössä, jos sielu sietää.

Olemme lähdössä Vuotsoon maaliskuun alussa. Menemme Pudasjärven kautta. Vanhempi koiramme osallistuu siellä poropaimennuskokeeseen. Meillä on suomenlapinkoira 1,5 v ja lapinporokoira 6 kk. Saa nähdä miten hauvelimme pärjää.

Tulin juuri Leviltä, jossa viivyin ystävien kanssa viikon Alppikylässä. Kyllä oli Levi muuttunut 10 vuodessa. Tekemistä riittää jokaiselle. Alkuviikosta hiihdimme murtsikkaa perinteisellä tyylillämme. Loppuviikolla oli niin kylmää, että vain kävely onnistui, sekä tutustuminen paikallisiin kauppoihin, niitäkin löytyy paljon.
Kallista on, jos käyttää ravintola- ja ohjelmapalveluja, mutta omatoimisesti kokkaamalla ja omatoimisella liikkumisella säästää paljon.
Olen todellinen omatoimimatkailija. Seuraavaksi Lähden keväällä viikonlopuksi Islantiin ja elokuussa Montenegroon.
Uudet kohteet kiinnostavat, samoin tiedon haku kirjoista ja netistä auttaa matkan suunnittelua.

Viime kesänä teimme luontoretken Merenkurkun Mikkelinsaarille, se sijaitsee Vöyri-Maksamaan ulkosaaristossa. Saaria on yli 300 kpl ja tämä kokonaisuus on UNESCON maailman luonnonperintökohde Suomessa. Retkiä moottoriveneellä tänne tehdään yhdessä luonto-oppaan kanssa muutama kesässä, lähtö oli Vaasan lähellä sijaitsevan Raippaluodon satamasta. Oli upea elämys katsella saaristoa, jossa maa kohoaa ja maisema muuttu nopeaan. Pysähdyimme Köklotiin, Merenkurkun luontoasemalle, jossa ruokailtiin ja tutustuttiin erityiseen maisemaan luontopolkua pitkin.

Viikko sitten tulin Kanarialta, siellä olin myös marraskuussa. Ne saaret sopivat minulle hyvin, kun haluan lähes varmaan lämpöön, enkä ennätä olla pitkään kerrallaan. Ei ole liian pitkä lentomatka. Nytkin oli aivan ihanan lämmintä, nautin uimisesta meressä ja auringosta. Pitkistä kävelylenkeistä ja ystävien tapaamisesta. Kunhan aikaa tulee enemmän, toivon pääseväni myös kauemmaksi, esim. Austraaliaan.

Kiilopään maisemat myös minulle hyvin tuttuja, eipä mikään voita hiihtelyä kevätauringossa esim. Rautulammelle tai patikoimista ruskan aikaan Nattasten huipulle. Sokostin huipulle vielä haaveilen pääseväni...

Lapissa olin viimeksi viikolla yksi, Levillä niinkuin yleensä aina. Sää ei nyt suosinut hiihtoa, mutta sauvakävelyä tarkeni kuitenkin harrastaa. Takaisin sinne viimeistään pääsiäisen jälkeisellä viikolla.
Ulkomailla kävin marraskuussa Madeiralla, toista kertaa, ja toivonpa pääseväni niihin maisemiin taas uudelleen.
Muistakaa ihmiset, vierivä kivi ei sammaloidu.

Hei Allinlapsi,
Kiitos kysymästä. Tuttavieni kesäpaikka on siinä ihan kylän lähellä. Nyt siinä tosin on useampikin mökki, kun useampi sisarus on hullaantunut Lapin maisemiin. Kävin siellä elokussa 1998.
Hyviä hetkiä Vuotson maisemissa Sinulle toivottelee Aluisa

Viimeksi olen reissannu pitemmällä reissulla vuonna 2007 kesäkuun alussa. Kävin silloin 78-vuotiaan serkkuni kanssa Kivennavalla . Vanhempani (nyt jo kuolleet) ja serkkuni olivat sieltä kotoisin. Hän oli 10-vuotias kun sota syttyi. joten hänellä on sieltä muistoja. Oli aivan uskomaton tunne ensimmäisellä kerralla mennä sinne. Sitä ajatteli että nämä maat on joskus kuuluneet Suomelle ja isä ja äiti on täällä asuneet. Serkkuni asui samassa talossa vanhempieni kanssa. Eihän siellä mitään ollu jäljellä; tiet Korpikylään mahdottoman huonossa kunnossa. Venäläisten datsoja siellä kyllä oli mutta ei vanhaa asutusta.Olen kaiken kaikkiaan käynny siellä 6 kertaa peräkkäin. Serkkuni osas kertoa asioista ja tunsi paikat. Terijoella olimme yötä.

Hyvä Hyvämieli! Minäkin olin viime syksynä Cadizissa. Ensin kiersin viikon Andalusiaa, upea kiertomatka, näimme ja kuulimme paljon niin Andalusian kuin espanjankin historiaa. Oppaamme oli aivan upea, tiesi valtavasti ja osasi kertoa elävästi kaikesta niin tavoista kuin muustakin. Euroopan kaupungeista Rooma on varmasti näkemisen arvoinen, viikko oli aivan liian lyhyt aika, ei läheskään kaikkea mielenkiintoista ennättänyt nähdä, vaikka kuljin aamusta iltaan. Ostin viikon liåun, jolla sai liikkua mielein määrin niin metrossa kuin keskustan busseillakin. Opaskirja vain mukaan ja itse suunniteltu reitti nähtävyyksiin. Mm. Vatikaanissa kolmena päivänä ja kaikki muutkin kohteet, ainakin päällisin puolin. Sen jälkeen olin Prahassa samoin viikon ja sama käytäntö eli 5 vrk lippu jolla seikkailin pitkin kaupunkia opaskirjan kanssa oman aikataulun mukaan. Paljon näin, mutta jäi vielä ehkä toiseenkin reissuun näkemistä ,samoin Roomassa. Nyt lähden syksyllä Sisiliaan musiikki- ja kulttuurimatkalle. Olen ollut siellä viimeksi yli 20 vuotta sitten. Onhan Euroopassa monia mielenkiintoisia kaupunkeja. Minäkin olen aikanaan kolunnut rantakohteet joten nyt on kaupunkien vuoro.

Oli mielenkiintoista lukea kokemuksista Thaimaan Hua Hinista. Olen ollut kerran aikaisemmin Thaimaassa Karonissa.
Nyt ajattelin lähteä ensi talvena sinne uudestaan ja tuo Hua Hin kuullostaa mielenkiintoiselta. Sieltähän voisi tehdä retkiä. Olen eläkeläinen ja yksin.

Tulin juuri Thaimaasta Karon Beachilta, olen ollut aiemminkin ko. paikassa. Pakko myöntää, että moitteen sijaa ei löydy matkasta lukuunottamatta pitkää lentomatkaa. Tosin suora lento (10 t) menettelee juuri ja juuri. Mieli olisi tehnyt jäädä aurinkoon ja hyvän ruoan pariin. Sikäläisten ihmisten ystävällinen ja hymyilevä käytös viehättää. Ainoastaan "basaarialueella" joutui toteamaan, että homma on mennyt aika agresiiviseksi.
Mahtavalta tuntui myös pitkän ja kuuman päivän lopuksi mennä rentouttavaan hierontaan. Tarjontaa löytyy paljon, esim. meriretket, joilla pääsee snorklaamaan tai sukeltamaan. Vaihtoehtoisesti erilaiset kultturikohteet ja luontoon liittyvät retket ovat mielenkiintoisia.
Ruokatarjonta on hyvää ja monipuolista.
Ainoa ärsyttävä piirre ovat keski-ikäiset miehet, jotka avoimesti liikkuvat ostetun seuralaisen kanssa, yleensä lähes lapsen näköisen. Ainakin näin naisnäkökulmasta asia ei tunnu olevan OK. se on kuitenkin lieveilmiö, johon ei kannata kiinnittää huomiota,
Kaiken kaikkiaan matkakohdetta voin suositella paitsi keski-ikäisille, myös lapsiperheille. Melko paljon näkyikin kolmen polven matkaseurueita

Sehän tässä ihmetyttääkin, että nyt eläkkeellä ei muka ehdi matkustaa minnekään. Viimeisestä ulkomaan matkasta on varmaan yli kolme vuotta. Silloin kävimme Bulgariassa , mutta viime kesät ovat menneet kotirannoilla , mökillä.
Aikanaan Kreeta ja Teneriffa kuuluivat suosikkeihin. Nykynuoriso ja miksei vanhemmatkin näyttää suosivan Thaimaan matkoja. Suosikkini Kreetan matkalla oli Samarian rotkon kävely.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat