Näen vain suljetut silmäsi,
näetkö sinä polkusi pään?
Älä jätä minua nyt vielä!
muuten jään yksin ikävään elämään.
Niin monta asiaa on vielä kokematta
ja monia tunteita sanomatta.
Nyt sanoisin kaiken heti ja empimättä.
Tämä on kuin kuolinilmoituskirjoitelma.
Runona poukkoileva ja kovin tavanomainen valitus.
Tuntuu aika kurjalta kun ihmisistä ei lähde kuin masentuneita ja pimeitä tekstejä ja niitä pitäisi sanoa runoiksi.
"Joka ei ole koskaan rakastanut ei voi tuntea todellista, puhdasta surua,
sillä suru ja rakkaus ovat toistensa mittapuita," (Ankil)
Suru elää, silloinkin kun se tulee yllättäen. Jotkut kuvittelevat, että suru
haudataan samaan hautaan. Ei se niin ole ja siksi osanottoa ei pidä lau-
sua harkitsemattomasti.
"Joka ei ole koskaan rakastanut ei voi tuntea todellista, puhdasta surua,
sillä suru ja rakkaus ovat toistensa mittapuita," (Ankil)
Suru elää, silloinkin kun se tulee yllättäen. Jotkut kuvittelevat, että suru
haudataan samaan hautaan. Ei se niin ole ja siksi osanottoa ei pidä lau-
sua harkitsemattomasti.
Älä aliarvioi, ja opeta! Jokainen on tutustunut kuolemaan ja suruun, varmasti, jos ei ole niin ainakin siihen elämässään joutuu.
Kun sitä tarpeeksi usein näkee ja kokee, on se joka kerta helpompi kestää.
Koska ymmärtää, että elämän on jatkuttava!
Suru ja kuolema on myös asia jolla usein mässäillään.
Jokainen suru on ainoa ja ainutkertainen eikä siihen koskaan totu eikä se ole koskaan helpompi.Ja joka ei runoa "kestä" voi olla lukematta,valinnanvapaus.
Sivut
Niin lähellä on joskus rakkaan poismeno ja paljon sanomatta.
Näen vain suljetut silmäsi,
näetkö sinä polkusi pään?
Älä jätä minua nyt vielä!
muuten jään yksin ikävään elämään.
Niin monta asiaa on vielä kokematta
ja monia tunteita sanomatta.
Nyt sanoisin kaiken heti ja empimättä.
Tämä on kuin kuolinilmoituskirjoitelma.
Runona poukkoileva ja kovin tavanomainen valitus.
Tuntuu aika kurjalta kun ihmisistä ei lähde kuin masentuneita ja pimeitä tekstejä ja niitä pitäisi sanoa runoiksi.
Minusta kaihoisa ja hyvä.Joskus elämä on aika "pimeetä".Jäähyväiset eivät ole helppoja asioita,elämä on muutakin kuin iloa ja riemua-valitettavasti.
Ei kukaan saa mitään tuollaisesta tekstistä. Tuo on niin intiimiä omaa, olisi parempi pitää omana tietonaan.
Väärin.Lohdutti oloani ja parempi tunnustaa että kaikki on rajallista,joskus voi olla parempi jakaa suruaan kuin olla "ummessa".Jokainen tavallaan.
En pitänyt ,jotenkin kuluneita fraaseja.
Joku tykkää tyttärestä joku äidistä-lisää fraaseja niitä kaipaavalle.heh-heh.
"Joka ei ole koskaan rakastanut ei voi tuntea todellista, puhdasta surua,
sillä suru ja rakkaus ovat toistensa mittapuita," (Ankil)
Suru elää, silloinkin kun se tulee yllättäen. Jotkut kuvittelevat, että suru
haudataan samaan hautaan. Ei se niin ole ja siksi osanottoa ei pidä lau-
sua harkitsemattomasti.
Näetkö lukulaseilla vai ilman?
Älä aliarvioi, ja opeta! Jokainen on tutustunut kuolemaan ja suruun, varmasti, jos ei ole niin ainakin siihen elämässään joutuu.
Kun sitä tarpeeksi usein näkee ja kokee, on se joka kerta helpompi kestää.
Koska ymmärtää, että elämän on jatkuttava!
Suru ja kuolema on myös asia jolla usein mässäillään.
Surua kunnioitan, Mutta pitääkö tämän, sinänsä mitäänsanomattoman runonpätkän olla esillä joka päivä.
.
onolarehelinenjauskoliinen
Jokainen suru on ainoa ja ainutkertainen eikä siihen koskaan totu eikä se ole koskaan helpompi.Ja joka ei runoa "kestä" voi olla lukematta,valinnanvapaus.
En näe ollenkaan.HEH-HEH ! Entä sinä? Toinen näkökyvytön kenties?!
Siitä voi ottaa opppia, että seuraava pätkä olisi edes lukukelpoinen, tästä ei siihen oikein ollut. Huonoakin voi pitää esillä esimerkkinä.
Kaikki ne runoja LUULEEKIN osaavansa-yhtään hyvää en ole täältä löytänyt.Joutaisi lopettaa koko sivu!
Hoh-hoijaa!!!
Suru ja huoli! Elämän tummat värit.Jotta iloa voi kokea ja kirkkaita värejä on tummatkin surun värit koettava.t.Samoin tuntenut
Jos pysyisit tässä runossa. Pura naailmantuskaasi sitten, kun maailma sinua kuuntelee.
Jos pysyisit tässä runossa. Pura naailmantuskaasi sitten, kun maailma sinua kuuntelee.
Sivut