Valopilkun runot ovat aiheiltaan sellaisia jokapäiväisiä tapahtumia, tuntemuksia, mutta sanojen ja lauseiden sopittelu menee pieleen, tässäkin runossa on väkisin sovitettu liikaa sanoja varsinkin loppuosaan. Se juuri vaikuttaa, että runo kuoleentuu loppua kohti.
Valopilkun runot ovat aiheiltaan sellaisia jokapäiväisiä tapahtumia, tuntemuksia, mutta sanojen ja lauseiden sopittelu menee pieleen, tässäkin runossa on väkisin sovitettu liikaa sanoja varsinkin loppuosaan. Se juuri vaikuttaa, että runo kuoleentuu loppua kohti.
Ilo
Hän hyppii ja tanssii
kuin heinäsirkka
tuo ihminen pieni
ja virkkaa:
"olen kuin iloinen lintu-pieni
on kevät, kevät meillä!"
ja leskenlehdet keltaiset ne kukkivat kaikkialla.
Valopilkun runot ovat aiheiltaan sellaisia jokapäiväisiä tapahtumia, tuntemuksia, mutta sanojen ja lauseiden sopittelu menee pieleen, tässäkin runossa on väkisin sovitettu liikaa sanoja varsinkin loppuosaan. Se juuri vaikuttaa, että runo kuoleentuu loppua kohti.
Ilo
Hän hyppii ja tanssii
kuin heinäsirkka
tuo ihminen pieni
ja virkkaa:
"olen kuin iloinen lintu-pieni
on kevät, kevät meillä!"
ja leskenlehdet keltaiset ne kukkivat kaikkialla.
Kevättä rinnoissa,
hän laulaa, hän nussii
hän pauhaaja leipoo
riemu rinnoissaan
Hän laulaa ja tanssii
sormi perseessään,
hänet tunnetaan
häntä ihaillaan!
Valopilkku 05.04. 2014
Kevätuulahdus
On kevättä kupolissas
aivot hyvin tuulettuu noissa
hapantuneissa lokeroissa.
Uutta kun tulla vois noin,
taitaako tanssija askelet?
Oppii hän salsaa latinoo
lantiota keinuttaa alkaa
kaikk innossa askeltaa
kevätrinnat töyssyttä.
Vain on sormi sojossa
pultsarille ken kaupungilla
porttikonkiin
paskakiemuransa väänsi
kuset lisää soppaan heitti
jo talkkarilla kupolissa keitti.
Kuka siivos
katsomaan en jäänyt
eteenpäin askelsin bailbailaaa
sala-askeleet kuumat mielessäin.
Tuumasin kait tuo ilo
hassahtaneen vapaan mieleni
kieli rakkaan oman.
Kevättä rinnoissa,
hän laulaa, hän nussii
hän pauhaaja leipoo
riemu rinnoissaan
Hän laulaa ja tanssii
sormi perseessään,
hänet tunnetaan
häntä ihaillaan!
Valopilkku 05.04. 2014
Kevätuulahdus
On kevättä kupolissas
aivot hyvin tuulettuu noissa
hapantuneissa lokeroissa.
Uutta kun tulla vois noin,
taitaako tanssija askelet?
Oppii hän salsaa latinoo
lantiota keinuttaa alkaa
kaikk innossa askeltaa
kevätrinnat töyssyttä.
Vain on sormi sojossa
pultsarille ken kaupungilla
porttikonkiin
paskakiemuransa väänsi
kuset lisää soppaan heitti
jo talkkarilla kupolissa keitti.
Kuka siivos
katsomaan en jäänyt
eteenpäin askelsin bailbailaaa
sala-askeleet kuumat mielessäin.
Tuumasin kait tuo ilo
hassahtaneen vapaan mieleni
kieli rakkaan oman.
Valopilkun runot ovat aiheiltaan sellaisia jokapäiväisiä tapahtumia, tuntemuksia, mutta sanojen ja lauseiden sopittelu menee pieleen, tässäkin runossa on väkisin sovitettu liikaa sanoja varsinkin loppuosaan. Se juuri vaikuttaa, että runo kuoleentuu loppua kohti.
Anteeksi vain mutta luin juuri kaikki Valopilkun tältä palstalta löytämäni runot,ja oli siellä helmiäkin...arjesta. 26.2. kirjoitettu Sumussa hiljaa-runo oli mielestäni äärettömän kaunis...eikä TODELLAKAAN "kuoleentunut" loppua kohden.Mitäs jos lukisit uudelleen?? Aina ei voi onnistua...mutta ei myöskään epäonnistua. Joskus tuntuu kuin runoa ei olisi OSATTU lukea?!
Valopilkun runot ovat aiheiltaan sellaisia jokapäiväisiä tapahtumia, tuntemuksia, mutta sanojen ja lauseiden sopittelu menee pieleen, tässäkin runossa on väkisin sovitettu liikaa sanoja varsinkin loppuosaan. Se juuri vaikuttaa, että runo kuoleentuu loppua kohti.
Anteeksi vain mutta luin juuri kaikki Valopilkun tältä palstalta löytämäni runot,ja oli siellä helmiäkin...arjesta. 26.2. kirjoitettu Sumussa hiljaa-runo oli mielestäni äärettömän kaunis...eikä TODELLAKAAN "kuoleentunut" loppua kohden.Mitäs jos lukisit uudelleen?? Aina ei voi onnistua...mutta ei myöskään epäonnistua. Joskus tuntuu kuin runoa ei olisi OSATTU lukea?!
Silloin kun runoilija kirjoittaa tekstiään ja laittaa julki, sen tietää, että lukija ajattelee ja kokee, että ymmärtää omalla tavallaan, ehkä toisin kuin runoilija kirjoittaessaan on ajatellut. Se vain johtuu ihmisten ajatusmaailman ja käsityskyvyn kuin mielikuvituksen erilaisuudesta.
Yksioikoinen selväsanainen teksti kuin Ilo..runo, siinä ei ole juuri muuta kuin se mikä näkyy.
Valopilkun runot ovat aiheiltaan sellaisia jokapäiväisiä tapahtumia, tuntemuksia, mutta sanojen ja lauseiden sopittelu menee pieleen, tässäkin runossa on väkisin sovitettu liikaa sanoja varsinkin loppuosaan. Se juuri vaikuttaa, että runo kuoleentuu loppua kohti.
Anteeksi vain mutta luin juuri kaikki Valopilkun tältä palstalta löytämäni runot,ja oli siellä helmiäkin...arjesta. 26.2. kirjoitettu Sumussa hiljaa-runo oli mielestäni äärettömän kaunis...eikä TODELLAKAAN "kuoleentunut" loppua kohden.Mitäs jos lukisit uudelleen?? Aina ei voi onnistua...mutta ei myöskään epäonnistua. Joskus tuntuu kuin runoa ei olisi OSATTU lukea?!
Silloin kun runoilija kirjoittaa tekstiään ja laittaa julki, sen tietää, että lukija ajattelee ja kokee, että ymmärtää omalla tavallaan, ehkä toisin kuin runoilija kirjoittaessaan on ajatellut. Se vain johtuu ihmisten ajatusmaailman ja käsityskyvyn kuin mielikuvituksen erilaisuudesta.
Yksioikoinen selväsanainen teksti kuin Ilo..runo, siinä ei ole juuri muuta kuin se mikä näkyy.
Ja ympäristö ja kasvatus ja....kaikki vaikuttaa SAAKO runosta MITÄÄN ylipäänsä,jos edes luki?! Minä pidin! Anteeksi yksioikoisuuteni ja yksinkertaisuuteni. yx ÖÖöö!
20:57..Jopa keksit hauskan aidan, kenelle sen pystytit ja miksi?
Kevätvasikoille! Iloksi elukoille!
Ei tuo vastaus ollut ihan sitä mitä odotin!
Oikeestaan vähän närkästyttääkin kun meitä elukoiksi nimität :(
Aina joku ymmärtää TAHALLAAN väärin....kuka puhui aidasta ja joku toinen aidanseipäistä.Minusta olisi ihan KIVA lukea tuo aitajuttukin RUNONA...KOKEILEHAN???! Mielenkiinnolla odotan runo-osastolla runoja...yllättävää eikö?
Aivan kuin runo olisi väkisin väsätty, köykäinen. Aihe kuitenkin ihan kiva.
Valopilkun runot ovat aiheiltaan sellaisia jokapäiväisiä tapahtumia, tuntemuksia, mutta sanojen ja lauseiden sopittelu menee pieleen, tässäkin runossa on väkisin sovitettu liikaa sanoja varsinkin loppuosaan. Se juuri vaikuttaa, että runo kuoleentuu loppua kohti.
Ilo
Hän hyppii ja tanssii
kuin heinäsirkka
tuo ihminen pieni
ja virkkaa:
"olen kuin iloinen lintu-pieni
on kevät, kevät meillä!"
ja leskenlehdet keltaiset ne kukkivat kaikkialla.
Valopilkku 05.04. 2014
On kuitenkin kovin aikuisen "suusta". Tositylsä.
HEH-HEH ! Ehkä on TARKOITETTUKIN tylsäksi......
Kevätkarkelo
Kevättä rinnoissa,
hän laulaa, hän nussii
hän pauhaaja leipoo
riemu rinnoissaan
Hän laulaa ja tanssii
sormi perseessään,
hänet tunnetaan
häntä ihaillaan!
Valopilkku 05.04. 2014
Kevätuulahdus
On kevättä kupolissas
aivot hyvin tuulettuu noissa
hapantuneissa lokeroissa.
Uutta kun tulla vois noin,
taitaako tanssija askelet?
Oppii hän salsaa latinoo
lantiota keinuttaa alkaa
kaikk innossa askeltaa
kevätrinnat töyssyttä.
Vain on sormi sojossa
pultsarille ken kaupungilla
porttikonkiin
paskakiemuransa väänsi
kuset lisää soppaan heitti
jo talkkarilla kupolissa keitti.
Kuka siivos
katsomaan en jäänyt
eteenpäin askelsin bailbailaaa
sala-askeleet kuumat mielessäin.
Tuumasin kait tuo ilo
hassahtaneen vapaan mieleni
kieli rakkaan oman.
valone
No, onpa teillä aikamoiset keväthuumat...huvittaa...
HEH-HEH-HEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE
20:57..Jopa keksit hauskan aidan, kenelle sen pystytit ja miksi?
Nimimerkilläni kirjoitettu runo ihan p.....,keksi oma nimimerkki!!
En KOSKAAN kirjoittaisi moista tekstiä.
Anteeksi vain mutta luin juuri kaikki Valopilkun tältä palstalta löytämäni runot,ja oli siellä helmiäkin...arjesta. 26.2. kirjoitettu Sumussa hiljaa-runo oli mielestäni äärettömän kaunis...eikä TODELLAKAAN "kuoleentunut" loppua kohden.Mitäs jos lukisit uudelleen?? Aina ei voi onnistua...mutta ei myöskään epäonnistua. Joskus tuntuu kuin runoa ei olisi OSATTU lukea?!
Arvsin lukiessani, että ei ole valopilkkua!
Tunnistan karkeutensa, hänellä on täällä samankaltaisia roisia tekstejä, muka runoja.
Törkeää kirjoittaa toisen nimimerkillä ja vieläpä tuollaista törkyä. En minäkään uskonut valopilkun kirjoittamaksi.
Silloin kun runoilija kirjoittaa tekstiään ja laittaa julki, sen tietää, että lukija ajattelee ja kokee, että ymmärtää omalla tavallaan, ehkä toisin kuin runoilija kirjoittaessaan on ajatellut. Se vain johtuu ihmisten ajatusmaailman ja käsityskyvyn kuin mielikuvituksen erilaisuudesta.
Yksioikoinen selväsanainen teksti kuin Ilo..runo, siinä ei ole juuri muuta kuin se mikä näkyy.
Ja ympäristö ja kasvatus ja....kaikki vaikuttaa SAAKO runosta MITÄÄN ylipäänsä,jos edes luki?! Minä pidin! Anteeksi yksioikoisuuteni ja yksinkertaisuuteni. yx ÖÖöö!
Kevätvasikoille! Iloksi elukoille!
Ei tuo vastaus ollut ihan sitä mitä odotin!
Oikeestaan vähän närkästyttääkin kun meitä elukoiksi nimität :(
Aina joku ymmärtää TAHALLAAN väärin....kuka puhui aidasta ja joku toinen aidanseipäistä.Minusta olisi ihan KIVA lukea tuo aitajuttukin RUNONA...KOKEILEHAN???! Mielenkiinnolla odotan runo-osastolla runoja...yllättävää eikö?