Keväällä kun sataa ensikerran vettä, niin pitää seistä avopäin sateessa niin kauan että pää kastuu, niin kasvaa hiukset , eikä päivety kesällä
Jos kävelee sattumalta sisarusten välissä niin, että vanhempi on oikealla puolella, saa toivoa jotakin, ja se toteutuu
Ei suul vallan syörä, sil puhutaan kans
Kalat tulevat siihen rantaan, mihin jäät ajautuivat jäidenlähdön aikana
Kun on tottunna nuihin kaapunnin torvisoettokuntiin, niin ei tuo linnunlaulu oekkeen maita
Se naisista on kelvoton perheen emännäksi, jonka keskimmäinen varvas on isoa pidempi. Se pitää miehen tohvelin alla ja kaiken vallan muutenkin talossa, että poikien olisi ainaskin sitä ensimmäisenä katsottava, kauniit kasvot ovat sivuseikka
Jos lapsi syntyy aamupuolella vuorokautta, tulee hänestä reipas ja tarmokas ihminen
Ristiäisissä täytyi kummien ja toistenkin henkilöiden tanssia, jotta lapselle ei tulisi vääriä sääriä
Jos mies ei saa mielestään naista muuten rakastumaan itteensä niin kyllä alkaa tykkäämään kun räpyttää silmiään niin likellä naisen silmiä että silmäripsit sattuvat yhteen
"suomen kansan kalenteri "lainaus
Ennen kulki paljon kivoja sanontoja suusta suuhun kansan parissa, useimmat nyt tainneet jäädä jo unholaan
Tässähän on hauskoja, vanhoja "viisauksia " !
Tahtoovat vaan "nykyihmisiltä" unohtua kaikes kiirees ja tohinas.
" " " Turha hosuminen on köyhtymisen merkki " " "
Leppoisaa Uutta Vuotta kaikille näillä sivuilla käyville !
Olen miettinyt sanontaa ... kaikki kynnelle kykenevät... mistä mahtaa juontua, hauska sanonta kumminkin.
Minäkin mietin......
Jos esim. talkoosiin kutsutaan kaikki kynnelle kykenevät, eikö sinne lähde nuoret, vanhat, naiset, miehet, kaikki, jotka ajattelevat pystyvänsä olemaan avuksi.
Näin tulkitsin...mikä lie virallinen.
Kohta on Heikin päivä, millaisia sanontoja löytyy? kyselee Saila
Kyselinkin sen sanonnan perään , että kynnelle kykenevä, kai kaikki teitävät mitä se liikkeellelähtö tarkoittaa, mutta se kynnelle kykenevä, mitä se mahtais tarkoittaa.
Kynnelle kykenevän täytyy olla PYSTYVÄ, siis voimissaan, lähtemään vaikka sinne talkoosiin.....
Kirjastopalvelusta kysellään kaikkea maan ja taivaan väliltä, myös kynnelle kykenevästä:
Fraasin syntyyn on mitä ilmeisimmin vaikuttanut myös alkusointu. Kielellemme ovat kalevalaisesta laulurunoudesta lähtien olleet tyypillisiä lauseparret, joissa on sananalkujen äänteellistä samankaltaisuutta. Alkusoinnut viehättävät korvaamme jopa siinä määrin, että soinnuttelemme sanojen alkuja merkitysten loogisuudesta piittaamatta. Alkusointu – sisäisen logiikan sijasta – selittänee esimerkiksi sellaiset lauseparret kuin ”päätä pahkaa”, ”muina miehinä”, ”heittää henkensä”, ”lähteä lipettiin”, ”ottaa onkeensa”, ”tuulesta temmattu” ja ”totinen torvensoittaja”.
Kynnelle kykenevät ovat kuten edellä jo sanottiin kaikki jotka pääsevät liikkeelle ja katsovat olevansa avuksi vaikkapa talkoissa tai muissa talon töissä.
Äidilläni oli paljon sanontoja kalevalaiseen alkusointutyyliin. Hän teki asioita "omalla ohtamerkillään", eli omaan tapaansa, itse keksien ratkaisut ongelmatilanteissa.
Kohta on Heikin päivä, millaisia sanontoja löytyy? kyselee Saila
Heikin päivänä katkee talven selkä (talvi on puolivälissä).
Heikin päivän säästä sanottiin
• Minkä Heikki helepottaa, se maaliskuussa maksetaan,
toisin sanoen, jos Heikkinä oli lauha ilma, maaliskuussa oli odotettavissa pyryä ja pakkasia.
Katsotaan kuinka käy, mielenkiintoinen sanonta.
Kun on helppo Henrikkinä
niin paukkuu Paavalina.
Hyvä, mielenkiintoista tietoa antava vastaus!
Ensimmäinen härkäviikkojen aikainen merkkipäivä on Heikki
Se on Pyhän Henrikin, Suomen suojeluspyhimyksen , muistopäivä.
Heikki on tärkeä merkkipäivä. Karhu kääntää silloin kylkeään ja sanoo: "yö puolessa , nälkä suolessa" Tai kysyy : joko päivä on ?
Tai huokaa " yö puolessa, pikipalli peräsuolessa" , minkä jälkeen se uudelleen alkaa imeä käpäläänsä ja nukahtaa.
Heikki heinänen kurikka, joka taittaa talven selän
Keski -Pohjanmaalla on lapsia Heikin päivänä kehotettu menemään tunkiolle kuntelemaan, kun talvenselkä paukahtaa poikki.
Heikki käy myös heinäladoissa ja vilja-aitoissa" Heikki heinät jakaa "
"Sään sunteen Heikin päivä on Paavalin pari "
Kunon on helppo Henrikki, niin paukkuu Paavalina.
Heikin pakkanen tietää hyvää hernevuotta, mutta suoja taas hyvää viljavuotta ja poutaista kesää.
( Vuotuinen ajantieto ) Kustaa Vilkuna
Silmäilin muistiinpanojani menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin ehdittiin asiakaspalvelun lomassa vähän jutustellakin
asiakkaan kanssa..........
Mikolla oli aina takataskussaan jotain vanhaa ja hyvää, tässä yksi hänen kertomansa tarina.
"Oli poika, joka ajoi hevosella tavaraa asemalta kauppoihin. Ajaessaan lauloi äänekkäästi:
Olen minä suvusta ylevästä,
isä oli puuseppä ja äiti kauppias........laulu jatkui, tuli kohta, joka kertoi,
isä oli luudantekijä ja äiti niitä myi."
Ken tietää tämän laulun kokonaisuudessaan? kyselee Saila
heikinpäivänä käydään kelloja soittamassa heikille siis aisa kelloja sanontaa en muista kun en ole kaupungissa päässyt soittaan viimeksi1964 kotiseudulla.
Aivan, hienoa!
Enpä tiennytkään, että kyse oli aisakellon soitosta.
Luulin, että vaikkapa viulua Heikin ikkunan takana, hämärä tietoni kirkastui ! Saila
tuo "kynnelle kykenevät" tarkoittaa "kynnykselle", eli kaikki, jotka pystyät omin avuin ylittämään kynnyksen.
Melan päälle kun vetäsee kumirukkasen akka ei tule paksuksi, on vanhan kansan viisaus!
Aikoinaan metsästyskulttuurissa riistaeläimen nimeä ei saanut mainita, piti puhua peitetysti, siispä hirvieläimiä, todenäköisimmin metsäpeuraa kutsuttiin sanalla "kynsi", vieläkin puhutaan hirven tai poron kynsistä eli kyntysistä.
Kun peurapartio saapui asutuksen lähettyville talvisaikaan kaikki lähtivät peuranpyyntiin, kaikki jotka "kynnelle kykenivät"
"Jos ei pauka Paavalina eikä kylmä kynttelinä niin ei ole kelpoa kesästä."
Toivotaan siis pakkasia kyseisiksi päiviksi.
Uusi sanonta Pohjois-Karjalasta. Siun Sote.
Ahne, ahneempi, Pirskanen.