Seuraa 

Naurattiko Miitta-täti, Manne-tv tai Hymyhuulien Naima-Aslak ja Soikiapää? Missä menee hyvän ja huonon tv-huumorin raja - saako vai pitääkö kaikelle ja kaikille voida nauraa? Ovatko tv-sketsit vähemmistöjen pilkkaamista vai toimiva ja inhimillinen tapa tehdä erilaisuudesta normaalia?

Tarja Rea Luomanperä
verkkotoimittaja

Sivut

Kommentit (29)

Noita yllä mainittuja ohjelmia katsoin varmaan kerran tai puoli kertaa
jokaista ja totesin, etteivät ne minua huvita tai naurata.
Yleensäkään toisten pilkkaamisessa ei ole mielestäni mitään huvittavaa.

Englantilaiset osaavat tehdä tosi hyviä ja harmittomia sketsiohjelmia :)

Nuo yllä mainitut olis naurattanut noin 30vuotta sitten, mutta ei enää. Miitta- täti oli ihan älytön. Olen vuosia sitten nauranut aivan kippurassa Kummeleille, nyt en jaksais katsoa pätkääkään. 40vuotis vävypoikani lähettää minulle joskus Kummelien pieniä filmin pätkiä, koska ne on hänen mielestään aivan huppu hyviä. Minä en ymmärä niitä enää yhtään ja ne hahmotkin tuntuu niin älyttömiltä.

Siis, tänään ei naurata samat asiat kuin 20-40 vuotta sitten.Varsinkin se ihmisten pilkkaaminen niissä sketseissä tuntuu ikävältä.
Englantilainen huumori on ihan mukavaa. Kaikki Lasten Suusta jutut ovat ihania, mutta ne ovatkin enemmän luku kokemuksia.

Brinna

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Moi!

En juurikaan ole katsonut noista tv-ohjelmista kuin vähän Aslakkia ja Manne-tv'tä. Manne-tv jaksoi vähän naurattaa, kun siinä oli vähemmistön edustajia mukana. Pilkkaaminen ei ole huumoria, mutta jos vähemmistöjä itseään naurattaa tietyt jutut, niin kyllähän itselleen saa nauraa. Ja kunhan ne ohjelmat tehdään hyvällä maulla ja niissä 'välähtää'. Kummeleita en ole katsonut kuin ehkä 10min joskus eikä se ollut minusta mitenkään huvittava..ja kamalasti
siitä vouhkattiin, miten hyvä.. Mun mielestä tv-huumoriin ei tarvitse vouhkaavia, äänekkäitä, yliampuvia hahmoja..pienet ilmeet ja eleet riittävät. Ja sopiva tilannekomiikka. Ja esim. uskonto ja vammaisuus ovat asioita, joissa pitää olla tarkkana, jos niistä aikoo huumoria lasketella.. mikäli nyt ylipäätänsä edes sopivaa.
Tykkään myöskin brittihuumorista.
tmaria

Ei varmaankaan saisi nauraa.Ainakaan pilkaten tai ivaten,mutta,ne tavat mitkä meikäläisen ikäluokka aikoinaan oppi ns "hyvistä tavoista",niin ne tuntuvat olevan nykyään muisto vain.Tämä koskee kaikkia ikäluokkia,ei vain nuorisoa.Olisiko tällä jatkuvalla viihteellisyydellä kuitenkin jotain osuutta ihmisten pahaan oloon.Yritetään naurattaa ja viihdyttää hinnalla millä hyvänsä.Ajatellaan,että naurulla ja viihteellä on helpompi kohdata ihminen,kuin ruveta vakavasti pohtimaan toisen suruja ja murheita.Hippu hilpeyttä on hyvä mauste,mutta jatkuva mitäänsanomaton nauraminen ja vitsailu,ainakin nykyisissä ns.sketseissä ,ottaa suorastaan päähän.

Itselleen ainakin sopii nauraa (ennen kuin muut ehtivät). Mutta rajansa silläkin, ainainen vitsailu saattaa kyllästyttää kanssaihmisiä, jollei se sitten ole tosi hauskaa.
Toisten sairaudet ja vammat eivät ole vitsailun aihe. Mukavaa ei mielestäni ole sekään, jos televisiosta tuutin täydeltä ivaillaan tiettyä heimoa tai paikkakuntaa - siis aina sitä yhtä ja samaa - viikosta toiseen, kuukaudesta kuukauteen, vuodesta toiseen...
Turha arvuutella, miltä paikkakunnalta minä olen, heh! En kerro.

Minusta ainakin tuo Miitta-täti oli erityisen huono sen vähän mitä katsoin. Eipä nuo muutkaan nauramaan saa minua. Ehkä enemmänkin aikoinaan nauratti Peteliuksen ja Kallialan roolisuoritukset, kuin aiheet joista kertoivat.

Nyt viimeaikoina, kun on tullut uusintana Kuusniemen kylästä kertovat sarjat, Mooseksen perintö, Turvetta ja Timantteja, taisi olla poikamiehistäkin kertova jakso ja joku ennen noita. Siinä on niin hyvät näyttelijät, että saa minutkin hymyilemään. Talvella tuli katseltua joitain britti ohjelmia ja nekin nauratti.

Huumori on tosi vaikea laji, aina se ei onnistu. Mietin mistä TV-ohjelmista olen pitänyt ja ensinmäisinä tuli mieleen englantilaiset ohjelmat, joista täälä muutkin ovat puhuneet. Pidin "Pokka pitää"-sarjasta, aivan loistava "Hyasint Bukee" ja hänen miehensä, sekä muu suku. ( Hyasintin parempi sisko omisti myös saunan, se on Englannissa vaurauden merkki).
Miitta-tätiä yritin katsoa useankin kerran, jotenkin se ei vain iskenyt. Siinä oli varsinkin haastattelu osioissa vähän liian tunkeilevainen ote tällä tädillä.

Miitta-täti oli aivan älytöntä katsottavaa. Ihmetellä täytyy, miten turhaa aikaa ja vaivaa oli nähty moiseen epä-älylliseen mukamas huumoriohjelmaan. Joitakin jaksoja silti tuli katsottua uteliaisuutta, jos vaikka olisi loppua kohden jaksot tulleet paremmiksi. Oli kuitenkin turha toivo, typerää Miitta-tädin naaman vääntelyä alvariinsa ja puujalkakommentteja!

Kyllä tuo nauru ja hymy vain alkaa jostain syystä kadota tällai iän karttuessa. Se ihan joskus huolestuttaa, kun ei nuo erilaiset sketsiohjelmat enää jaksa naurattaa! Olen ajatellut että ei ne ohjelmat varmaankaan ole muuttuneet huonommiksi, vaan yksinkertaisesti hymy hyytyy vuosi vuodelta.

Onhan siitä tutkimuksiakin, miten paljon leikki-ikäinen nauraa ja miten vähän siitä on vanhana enää jäljellä.

Miitta-täti ei ole huumoria eikä pilkkaamista. Jos joku on nauranut ohjelmalle on hän syyllistynyt pilkkaamiseen. Miitta Sorvali on hyvä näyttelijä! Neil Hardwick- huumori naurattaa. Hän sai suomalaiset pauloihinsa. Apuna tietenkin
hyvät näyttelijät. Hänen synnyinmaansa huumori naurattaa myös.(britti-) Hyvät nais-koomikot tekee britti-huumorin hyväksi ja myös useimmiten tossun alla olevat miehet.

Illallla myöhään tulee sellainen Naku-Piilokamera, tai mikä se onkaan, katson sitä usein, kun ei siihen aikaan tule mitään juuri muutakaan katsotavaa. Siinä on niin huluvatonta menoo, ei voi muuta kuin nauraa.
Ihan pientä viatonta juttua, ne miesten ilmeet jo pelkästään naurattaa. Aika vähän tulee nykyään mitään hauskaa huumioripitoista telkusta ainaskaan. Jopella onollut joskus jotain kivaa, ainaskin se lääkäri juttu oli siinä yhdessä ohjelmassa , mut nää viimeiset jutut on mennyt ihan plörinäx

Tuossa Mooseksen perintö sarjassa tää Piiparinen, mopeedilla köröttelevä " Kattori" aika veijari..sille saa nauraa "Ulkoisesti , vaan ei sisäisesti "meinaa väliin tulla muistivirhe, kumminpäin se oli oikein tarkoitettu
Eihän kanttoorissa mitään vikaa ole, vaan ne elämäntavat on hiukka oudot , näin meidän kirkon toimintaa ajatellen..vaikka kirkko on aina ollut suvaitsevainen tuon viinin suhteen,ja sitä itsekkin usein sunnuntaisin meille tarjoilee...niin ehkä noi virantoimitukset on kai lähinnä tarkoitettu selvinpäin tehtäviksi , tai ainaskin senverran vaan ottaa, jotta ei kirkkokansa sitä huomaa. Kiva sarja muutenkin
Eikös Spedelläkin ollut aikoinaaan joitakin kivoja TV-sketsi juttuja

En juurikkan katsonut tuota Miitta -tätiä, ei ollut ainaskaan minun makuun, tyhmimpiä juttuja mitä koskaan on tullutkaan ,vaikka Sorvali onkin hyvä näyttelijä. En pidä ylipäätään sellaisesta huumorista, missä vammaisia tai muuten heikommassa asemassa olevia tavallaan pilkataan..se ei ole heidän oma valinta, joten minusta se on mautonta. Nyt kun kesä tulee, niin tulee taas tuutin täydeltä noita uusintoja, moneen kertaan jo näytettyjä.

Joopajoo

Miitta-täti oli tosi typerä ohjelma, ihmettelin missä kohtaa pitäisi nauraa.
Samoin kävi, kun olin katsomassa useammankin kerran (työni puolesta) Uuden Iloisen-teatterin näytöksiä. Olin niin tylsistynyt, että tuskin pysyin hereillä.
Myöskään uskon asiat eivät mielestäni kuulu huonon TV-huumorin piiriin. Monasti tuntuu, että kun käsikirjoittajilla on pää tyhjä, niin alatyyli alkaa rehoittaa.
Joskus aiemminkin on kirjoiteltu samasta asiasta näillä sivuilla ja kerron vammaiselta kuulemani jutun; hän yrittää nauraa muiden mukana itselleen ettei alkaisi itkemään.
Maalaiskomediat ovat olleet mukavaa katsottavaa, etenkin Mooseksen perintö, niinkuin moni onkin ollut samaamieltä.

Tuo Piiparinen Mooseksen perintö-sarjassa on niin karmean näköinen, että oksettaa. Ei se ole enää hauskakaan, kun on niin epäsiisti.

"Huumoriohjelmissa" on aina joku matkittavana. Kierot silmät, puhevika, alkoholismi yms.
Minusta se ei ole hauskaa.
Huumori tarkoittaa myötämielistä suhtautumista koomisiin elämän ilmiöihin.

"Myötämielinen suhtautuminen elämän koomisiin ilmiöihin", kuten edellä oleva
nimimerkki anonyymi kirjoittaa on mielestäni juuri "hyvää huumoria". Maalaisko-
mediat ovatkin olleet vaikkakin uusintoja, niin mukavaa katsottavaa ja saanut
hilpeälle mielelle upeiden näyttelijöiden kautta ja koko paketti on ollut onnistunut.

Mielestäni tosi-TV-sarjat ovat tulleet tv-huumoriohjelmien tilalle syystä että huumoriohjelmat eivät vedä enää katsojia, koska niitä ei enää osata tehdä.
Mielestäni on ala-arvoista tehdä kaikista asioista pilaa ja miksi sen pitäisi "pakosta" naurattaa jos sen tuntee loukkaavan omia arvoja?

Lainaus:

Kyllä tuo nauru ja hymy vain alkaa jostain syystä kadota tällai iän karttuessa. Se ihan joskus huolestuttaa, kun ei nuo erilaiset sketsiohjelmat enää jaksa naurattaa! Olen ajatellut että ei ne ohjelmat varmaankaan ole muuttuneet huonommiksi, vaan yksinkertaisesti hymy hyytyy vuosi vuodelta.

Onhan siitä tutkimuksiakin, miten paljon leikki-ikäinen nauraa ja miten vähän siitä on vanhana enää jäljellä.


==============================
Kyllä tuossa varmaan on totta toinen puoli.
Mutta jos jaksais vanhempanakin pitää positiivista
mieltä yllä ja kohota reilusti sinne lapsen tasolle.

Huumori on niin vaikea laji, eri ihmiset huvittuvat
eri asioista, mutta eipä ole mukavampaa, jos
samanlaisella huumorilla varustetetut ihmiset/-nen
sattuu yhteen..;). Nauru ja huumorihan ovat vähän eri
asioita vaikka liittyvätkin yhteen.

Tuli tässä mieleen Karvinen (en muista etunimeä), joka pitää
naurukursseja aikuisille. Sanoi, ettei semmosta ihmistä ole,
joka ei purskahtas siellä nauruun ja nauru tarttuu muihin.
Siellä on mm.sellainen juttu, että sokeripalat laitetaan
huulen alle ja katsotaan toisiaan...:)joku voi pitää näitä
ihan älyttöminä, mutta kunnon nauruhan on hyvää liikuntaakin.

tmaria

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat