Yksinäisyyden ja irrallisuuden tunteen karkoitin

Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Nykyisin puhutaan paljon yksinäisyydestä ja ET-lehtikin nostaa esiin ystävyys-teeman, mutta miten nämä teemat saataisiin poikimaan todellisia tuloksia?
Ainakin näyttää tosi mukavalta innostuneet tapaamisvalmistelut eripuolilla suomea. Onneksi innostus on yleensä tarttuvaa. Kaikille ei tietenkään ole mahdollista lähteä matkoille mukaan, mutta on paljon muitakin mukavan yhdessäolon mahdollisuuksia vaikka ihan pidemmälläkin tähtäyksellä.
Polkaiskaa pystyyn vaikka "kahvi-kuppi" hetket naapurien kesken. Siinähän sitä voisi keskustella vapaamuotoisesti runoista, leipomisesta, käsitöistä, ym. aiheista.
Paikallisesta apteekistakin tulisi varmaankin joku mielellään vierailijaksi kertomaan vaikka lääkkeiden yhteisvaikutuksesta ihmiseen. Rohkeasti vaan yhteydenottoon. Samalla toimisi myös lehtikierrätys, sillä joskus elämäntilanne ei kestä tilausmaksuja vaikka kuinka haluaisi.
Tarjoilut toimisivat kahvikassa-periaatteella, niin ei kenenkään kukkaro siitä kärsisi.
Kokoontujien lukumäärä ei ole ratkaisevaa vaan sen tuoma yhteisöllisyys. Huonojalkaisen naapuri tietysti nappaa mukaansa, tai huonojalkaisen, yksinäisen koti toivottaa muut tervetulleeksi.
Tulee mieleen entisajan ompeluseurat joihin voi tulla mukaan kaikenikäiset (ainakin meilläpäin) ja samalla äidit saivat levähdyshetken lastenhoidossa kun sylejä oli runsaasti missä pienet viihtyivät.

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat