Sydämeen sattuu ja itkettää

Vierailija

Aikuinen poikani tuli tänään kotiin ja oli kovasti murtunut ja kertoi, että mieli on maassa.
Hän oli saanut puhelun, jossa oli saanut myrskypilven niskaan asioista ja tapahtumista joita hän ei ollut tiennyt tehneensä.
Henkilö jolta ryöpytys tuli on vaikutusvaltainen henkilö.
Hän oli saanut kuulla asioita joiltain toisilta henkilöiltä, ja, ja, "rikkinäinen puhelin" oli mitä ilmeisemmin muuttanut alkuperäistä asiaa.
Poikani koko elämä on saanut hyvän ja valtavan rikkaan pohjan näiden ihmisten avulla.
Nuoren miehen mieli ei tahdo tilannetta ymmärtää, että nyt tuleekin myrkkyä niskaan.

Onneksi hän oli jo soittanut kaverilleen ja kertoi meille vanhemmille tilanteesta.

Näin äitinä sattuu ihan hirveästi nähdä herkän nuorenmiehen suunnaton harmi.
Itse aikoinani jouduin valtavan ajojahdin ja työpaikkakiusaamisen kohteeksi, niin tiedän miten haavoittunut ja voimaton siinä tilanteessa on.
Selän takana asioiden kierrättäminen on aivan käsittämättömän julmaa ja sitten kun se lyödään asianosaiselle kylmästi päin näköä, se sattuu.

Poikani ei oikein ota juuri nyt ohjeita ja neuvoja vastaan asian selvittämiseksi on niin loukkaantunut.

Sivut

Kommentit (40)

Vierailija

Näinhän se tahtoo olla, jotta aina me äidit lapsiamme tahtoisimme auttaa ja toivoa, että selviäisivät elämässä hyvin.
Vaan ainahan niitä pettymyksiä ja vastoinkäymisiä kuitenkin sattuu.
Pääasiahan lienee, että on Joku jolle voi vaikeuksistaan puhua.
Puhuminen tapahtumista lieventänee mielipahaa, sillä kaikkinainen katkeruus vie vain elämänenergiaa.
Itse näen "pahat asiat ja ihmiset" toisaalta luonnetta ja empatiakykyä lisäävinä kasvamisprosessina.
Kun paljom kärsii, niin sydän avartuu näkemään lähimmäisenkin hädän.?

Positiivisin ajatuksin nimimerkki Paljon kokenut Äiti

,

Vierailija

Otan osaa. Sinulla ei ole tulossa mukavaa vappua, varmaankaan.
Itse jouduin jo monta vuotta sitten sukulaisten ajojahdin kohteeksi. Halusin vain, että oikeus tapahtuu ja asiat, joista aikaisemmin oli sovittu olisi hoidettu myös niin.
Samoin ajattelevia oli muitakin, mutta minä olin se, joka oikeutta suurimmin peräänkuulutti. Joten jouduin vihan kohteeksi, jopa päälle käytiin, vaikka olen se heikompi osapuoli, nainen.
En ole päässyt tästä yli vieläkään monen vuoden jälkeen, enkä varmaan kokonaan koskaan. Mutta uskon vakaasti, että oikeus aina kuitenkin joskus voittaa.
Jonkinlainen kuori on kyllä ympärille kasvanut, enkä luota enää ihmisiin samalla tavalla, kuin ennen tätä tapahtumaa.
Mutta sukuaan kun ei voi vaihtaa, unohtaa vain.
Kesänodotusta kaikesta huolimatta toivottaa muuten ihan onnellinen mumma.

Vierailija

Hei anonyymi, keskustelun aloittaja, kertoisitko onko tilanteessasi tapahtunut muutosta. Onko `valoa`näkyvissä?

Vierailija

Toivottavasti ensi järkytyksen jälkeen poikasi pystyisi selvittämään asiaa, vaikka henkilökohtaisesti asianosaisille, tai kirjeellä. Kun ei syytä ole itsessä, olisi ainakin hyvä esittää asia omalta kannaltaan ja vakuuttaa, ettei tarkoittanut pahaa. Kunpa väärinkäsitykset selviäisivät.
Koeta rohkaista poikaasi ja keksiä hänelle ilonaiheita (näin varmaan oletkin jo tehnyt). - Kova huoli on minullakin etenkin nuorimmaisen asioista, hän kun ei vielä ole oikein päässyt elämässä omille tolpilleen. Äitinä tietysti parhaani mukaan avitan, mutta rohkaisen eteenpäin, jotta vähitellen voisin tehdä itseni tarpeettomaksi.
Neuvominen on helppoa, mutta kaikki neuvot eivät sovi jokaiseen tapaukseen, kun ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia.
Hyvää kevättä, ja asioiden lutviutumista!

Vierailija

Lainaus:

Hei anonyymi, keskustelun aloittaja, kertoisitko onko tilanteessasi tapahtunut muutosta. Onko `valoa`näkyvissä?

Kiitos kun kysyt.
Poikani oli saanut puhelun eräältä hyvin läheiseltä henkilöltä, jolle tämä myrkyn heittäjä oli kommentoinut tapahtumaa ja ollut pahoillaan, että tuli sanoneeksi pahasti.
Pojalleni ei ollut kanttia soittaa.
Poikani jo hiukan rauhoittunut, mutta mietteliäs ja harmistunut edelleen.
Itse herkkänä ihmisenä kokee kaiken niin syvällisesti ja myötätuntoisesti, niin sattuu yhtä paljon.

Tämähän se meidän äitien huoli rakkaimmista aina on läsnä.

Vierailija

Aika harmillinen kommenntti Valmattarelta.
Olen aiemmin pitänyt ajatuksiasi varsin mielenkiintoisina, mutta nyt en oikein ymmärrä.

Jokainen kokee vastoinkäymiset omalla mielenlaaduullaan varsin eritasoisesti.
Joillekkin haukku ei tee haavaa, mutta toisille jopa itsetuhoisuuden avaimet.
Poikani on herkkä, masentunutkin ja viitteitä maanis-depressivisistä piirteistä.
Pahaan saumaan kun haukku tulee niin kyllä se oikeasti sattuu.
Kerran olemme pelastaneen poikamme itsetuholta ja parastamme koitamme hänen vuokseen.

Valitettavasti näin koen ätinä tätä elämää ja kannan huolta jälkeläisistäni.
Minun mittasuhteeni on tällainen ja Valmattarella varsin erilainen jopa eriskummallinen.

Vierailija

En myöskään ymmärtänyt Valmattaren koko ajatusta tässä asiassa...?

Tarkoitatko Valmatar lauseessa 'siis, hyvät ihmiset, asettakaa asiat tärkeysjärjestykseen',
sitä että Sinun surut ja murheesi ovat suurempia kuin jonkun toisen???

Suruja, murheita, kipuja, tuskia..mitä nyt kenelläkin on, ei voi verrata toisiinsa.
Jokainen ihminen kokee ne omalla tavallaan ja jokaisen suru tai tuska
on aivan omansa. Ei niitä voi eikä saa vähätellä! Ja nostaa omat murheensa
suuremmiksi kuin toisten; niinkuin tuon kirjoitukseksesi tulkitsen..?

Voimia Sinulle, tämän palstan aloiteentekijälle!

tmaria

Vierailija

Älä ole pahoillasi aloittaja-anonyymi. Kyllä sinua ymmärretään. Jotkut vaan nostavat egoaan toisen kustannuksella.

Vierailija

Kiitos ymmärryksestä.

Tänne kun asioita kirjoittaa niin tuntuu hyvälle keventää sydäntään ja ajatella että se helpottaa.
Olen jo kokenut purkamaan pahaa oloani, mutta harmillista sellaiselle jolla ihan oikeasti on todellinen hätä ja uskaltaa edes jossain purkaa tuntojaan.
Hyviä asioita kyllä kertyy, mutta vaikeista asioista ei oikein synny keskustelua, kun, kun..voi tulla jopa pahempi olo toisten vastauksista.

Kyllä ihan oikeasta elämastani voin sanoa, että kyllä haukku haavan tekee ja ihminen saadaan sairastumaan ja enneaikaiselle eläkkeelle.
Systemaattinen henkinen väkivalta on julmaa ja tappaa heikon ihmisen.

Toivon sydämestäni, että tämänkaltaisilla kirjoituksilla joku avuntarvitsija saisi apua ja lohtua, siksi kirjoitan.
Elämässä ei koskaan ole liikaa hyviä ymmärtäjiä.
T. Aloittaja

Vierailija

Ei tuomita tahi mustamaalata kenenkään kirjoituksia jokaiselle meistä nämä rakkaat lapsemme ja lastenlapsemme ovat niin tärkeitä ja rakkaita.
Huoli oli se sitten joidenkin mittapuiden mukaan iso tahi suuri on murtaa sydämemme hetkellä jolloin se on akuutti ja tuntuu ylitsepääsemättömältä.
Rukoilen teidän kaikkien puolesta sillä muuta en voi.
Nuoret ovat niin kovin haavoittuvaisia joskus meistä pieni asia voi olla heille se viimeinen korsi joka katkaisee kamelin selän, siksi rukoilenkin heille voimia ja ymmärrystä ja anteeksiantoa.
Rakkaudella.....

Vierailija

Kyllä omia juttujaan pääsee rekisteröityneenä
myöhemmin muokkaamaan, kun painaa muokkaa-linkkiä.

Marjatta

Vierailija

No, nythän siinä on vain kaunis siisti kommentti ja me toiset vaikutamme omituisilta. Kyllä on itse muokattu.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat