Vierailija

Löytyykö ketään naista tai miestä, joka on kokenut samaa kuin minä? Minut tyttösenä oli kasvatettu normaalisti tavalliseen luterilaiseen kirkoon, äidin kanssa käytiin paljonkin kirkossa. Mutta aikuisena vähitellen harvensin käyntejä.Jotain oli vialla, aloin vaistota. Missään en ole tavannut niin ilkeitä ja itsekehuvia ja suorastaan sadistísia ihmisiä kuin luterilaisen kirkon piirissä. Papilta viiltäviä sanoja, jotka eivät lähde millään mielestäni. Edelleen näen painajaisunia. Pilkantekoa jatkuvaa (en ole koulukiusattu), vaan sanoisin: olin ns. luterilaisten kirkkoihmisten kiusattu. Hirveitä tekopyhiä, kamalia narsisteja, jotka sanoivat, ettei sinulla ole köyhien vanhempian lapsena mahdollisuutta yliopistoon. Ja pirullisia naurajia ja inhottavia loukkaajia, henkisesti sairaita vanhojapiikoja ja myös rouvia. Vieläkin minua itkettää nämä vaikeat muistot. --- Mutta minulla on akateeminen tutkinto heidän katkerasta kateudestaan huolimatta ja aina ollut hyvä työpaikka.
En hyväksy naispappeutta. Enkä sitä, että lut. kirkko jatkuvasti muuttaa oppejaan. Papit saavat suurta palkaa, kerskailevat muille ( ei tietysti kaikki) mutta köyhiä ei tarpeeksi auteta. Kirkko ja valtio on erotettava toisistaan. Luterilaisessa kirkossa on paljon muitakin uskonnonuhreja, puhumattakaa lahkoista. Aivopesu kuuluu kirkon menoihin ja rahastaminen. Paljon se riistää ihmisiä, mutta vähän antaa tai ei yhtään mitään. -----MUTTA KUN marssin maistraattiin ja ilmoitin,että nyt MINÄ EROAN välittömästi ja lopullisesti luterilaisesta kirkosta. Johan tuli helpotuksen tunne pikku hiljaa. Minä olen vapaa, minä voin nyt rehellisesti sanoa kaikille :" Olen eronnut luterilaisesta kirkosta, minulla on oikeus olla sellainen kuin olen." Jumala rakastaa minua ihan samalla lailla tai vielä enemmänkin.

Sivut

Kommentit (178)

Axel Fredenholm sanoo kirjassaan Näin olen kuullut, seuraavalla tavalla.
Uskonto alkaa siitä, missä jumaluusopilliset riidat loppuvat.
Rakastan ihmisiä,mutta inhoan heidän uskonkappaleitaan ja oppejaan.
Itse asiassa ihmiset ovat ihmisinä paljon parempia kuin heidän uskontonsa.

Lueppa tämä kirja.

Lainaus:

Minä olen vapaa, minä voin nyt rehellisesti sanoa kaikille :" Olen eronnut luterilaisesta kirkosta, minulla on oikeus olla sellainen kuin olen." Jumala rakastaa minua ihan samalla lailla tai vielä enemmänkin.

Olet oikeassa, Jumala rakastaa kaikkia luotujaan ja tahtoisi, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Juuri siksi Hän lähetti oman rakkaan poikansa syntien sovitukseksi niille, jotka uskovat.
Ei kirkko ketään pelasta, vaan usko Jeesukseen Kristukseen omana henkilökohtaisena Vapahtajana.
Kukaan ei omilla teoillaan pääse taivaaseeen, vaan yksin armosta, uskon kautta.

Siunausta ja Jumalan johdatusta elämääsi, anonyymi aloittaja :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos uskoo Jumalaan, uskoo sitä sydämessään ja omassa mielessään, niinhän sitä rukoillaankin. Kirkko on ihmisten rakentama ja hallinnoima! Vaikka Jumala aikoinaan kehotti rakentamaan kirkon, jossa Häntä voi palvella, silti olen sitä mieltä, että nykykirkot eivät ole kuitenkaan se paikka. Kotonakin voi rukoilla ja kiittää Jumalaa ja uskoa häneen. Ei usko ole kiinni kirkosta! Vaan Jumalasta!

Lainaus:
Anonyymi 27.5.2019
Löytyykö ketään naista tai miestä, joka on kokenut samaa kuin minä? Minut tyttösenä oli kasvatettu normaalisti tavalliseen luterilaiseen kirkoon, äidin kanssa käytiin paljonkin kirkossa. Mutta aikuisena vähitellen harvensin käyntejä.Jotain oli vialla, aloin vaistota. Missään en ole tavannut niin ilkeitä ja itsekehuvia ja suorastaan sadistísia ihmisiä kuin luterilaisen kirkon piirissä. Papilta viiltäviä sanoja, jotka eivät lähde millään mielestäni. Edelleen näen painajaisunia. Pilkantekoa jatkuvaa (en ole koulukiusattu), vaan sanoisin: olin ns. luterilaisten kirkkoihmisten kiusattu. Hirveitä tekopyhiä, kamalia narsisteja, jotka sanoivat, ettei sinulla ole köyhien vanhempian lapsena mahdollisuutta yliopistoon. Ja pirullisia naurajia ja inhottavia loukkaajia, henkisesti sairaita vanhojapiikoja ja myös rouvia. Vieläkin minua itkettää nämä vaikeat muistot. --- Mutta minulla on akateeminen tutkinto heidän katkerasta kateudestaan huolimatta ja aina ollut hyvä työpaikka.
En hyväksy naispappeutta. Enkä sitä, että lut. kirkko jatkuvasti muuttaa oppejaan. Papit saavat suurta palkaa, kerskailevat muille ( ei tietysti kaikki) mutta köyhiä ei tarpeeksi auteta. Kirkko ja valtio on erotettava toisistaan. Luterilaisessa kirkossa on paljon muitakin uskonnonuhreja, puhumattakaa lahkoista. Aivopesu kuuluu kirkon menoihin ja rahastaminen. Paljon se riistää ihmisiä, mutta vähän antaa tai ei yhtään mitään. -----MUTTA KUN marssin maistraattiin ja ilmoitin,että nyt MINÄ EROAN välittömästi ja lopullisesti luterilaisesta kirkosta. Johan tuli helpotuksen tunne pikku hiljaa. Minä olen vapaa, minä voin nyt rehellisesti sanoa kaikille :" Olen eronnut luterilaisesta kirkosta, minulla on oikeus olla sellainen kuin olen." Jumala rakastaa minua ihan samalla lailla tai vielä enemmänkin.

==================================================================

Heippa Anonyymi!

Samaa mieltä olen kuin muutkin vastaajat. Ei kirkkoon kuuluminen tee kenestäkää sen
paremmin 'uskovaista' eikä kirkkoon kuulumattomuus tee kenestäkään 'pakanaa'.
Kyllä me kelvataan semmoisina kuin olemme.

Tosi surullista, että Sinä on kokenut noin rankkoja juttuja ns.kirkkouskovaisten
toimesta. Mutta onneksi olet selvitynyt ja vapautunut/vapautumassa!
Mutta toki kirkonihmisissä on heitäkin, jotka haluavat sydämestään auttaa toisia,
ja he ovat ymmärtäneet uskonnon merkityksen.

Tuo naispappeus tartteisi ehkä erillisen kanavan (?), jos joku haluaa siitä
keskustella, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on aivan sama,
onko pappina mies, nainen, sukupuoltaan korjannut, gay, hetero vai hapero...
kunhan heidän välittämänsä sanoma tuo lohtua ihmisille. Eikätkä hekään kaikki
ajattele samalla tavalla.

Mutta kaikkea hyvää Sinulle! Porskuttele etiäpäin vaan!;)

-tmaria-

Alla osa anonyymin kirjoituksesta;
Olen eronnut luterilaisesta kirkosta, minulla on oikeus olla sellainen kuin olen." Jumala rakastaa minua ihan samalla lailla tai vielä enemmänkin.

Tuntuu kuin et olisi päässyt irti katkeruudestasi vaikka erositkin kirkosta ja kerrot olevasi vapaa.
Olen kyllä osittain samaa mieltä kirkon opeista, mutta mihin perustat naispappeuden vastustuksesi?
Raamatussa sanotaan, että Jumalan edessä ei ole miestä ei naista, eli Jumalalle kelpaa nainenkin yhtähyvin armon välittäjäksi.

Minäkin (nainen viisikymppinen) erosin luterilaisesta kirkosta.

Mitä katkeruutta minä muka tuntisin, kun erosin kirkosta? Päinvastoin olen ollut paljon pirteämpi, iloisempi, virkistyneempi. Töihin meno on kivaa, uudet ystävät lohduttaneet : olet upea ihminen juuri tuollaisenaan.
Vanhat pahat muistot ja lukemattomat ilkeiden tekopyhien ihmisten piikittelyt pystyn unohtamaan, eivät ne minua enää hetkauta tippaakaan. Mieheni on eronnut kirkosta jo 18 vuotiaana.
Nyt minun nähden ev. lut. kirkko saa tehdä mitä tahansa. Se ei kuulu minulle ollenkaan.
En yhtään ihmettele, että näinä päivinä satoja ja satoja eroaa kirkosta Internet-kaavakkeen täyttämällä.
Ev.lut kirkko on öyköttävä, tekopyhä ja joitakin ihmisiä loukkaava. Minun rahat eivät enää onneksi mene sen tilille.
Televisiokeskustelu homoudesta, sekös pani vauhtia kirkosta eroamiselle. Hyi olkoon, en pysty edes tuollaista katsomaan.
Tulee niin paha olo. ----Jumala on puhdas totuus, valkeus ja kirkkaus. Hän rakastaa minua kuten muitakin kirkosta eronneita varmasti yhtä paljon tai sanoisin vielä enemmän kuin ennen. Suora yhteys Jumalaan on niin helppoa ja lohduttavaa, etten siihen mitään kirkkoa tarvitse. EI TODELLAKAAN !

Mitä me tuolla tiedolla teemme, että olet kirkosta eronnut ja tyytymätön kirkon toimintaan. Anna palaute suoraan seurakunnalle. Valitettavasti raamatun sanomaa ei voida muuttaa jokaisen mielen mukaiseksi.

Kyllä minua ainakin kiinnostaa tietää, millaisista syistä ihmiset kirkosta eroavat!
Sehän on tärkeää tietoa.Herättää keskustelua ja parannusehdotuksia.

"Anna palaute suoraan seurakunnalle" ;
Tälläkin palstalla on lukijoina srk:n työntekijöitä.
Ja muita seurakuntalaisia.
Oikein hyvä foorumi,kertoa mitä mieltä kirkosta ja elämästä ilman kirkkoa on!

Lainaus:

"Anna palaute suoraan seurakunnalle" ;
Tälläkin palstalla on lukijoina srk:n työntekijöitä.
Ja muita seurakuntalaisia.
Oikein hyvä foorumi,kertoa mitä mieltä kirk
osta ja elämästä ilman kirkkoa on!

En voi kertoa ajatuksiani elämästä ilman kirkkoa, sillä kuulun tukevasti kirkkoon.
Miksi?
Kuulun moneen yhdistykseen, vaikken käytä niiden palveluja, siis ihan kannatussyistä. En tällä hetkellä käytä juurikaan kirkon palveluja, mutta arvostan omaa seurakuntaani sen eri ikäryhmille tarjoamien palveluiden vuoksi, sen suojissa tapahtuvaa musiikkitarjontaa, historiallisten rakennusten hoitoa ja erityisesti diakoniatyötä. Diakoni on monelle viimeinen pelastusrengas, kun elämä on sortumassa ja ruokakaappi tyhjä.
Olen viime aikoina saatellut läheisiä viimeiselle matkalle kirkollisin ja -siviilimenoin. Siunauskappelissa suoritettu ruumiinsiunaus oli valoisampi hetki puheineen ja musiikkeineen kuin siviilihautaus.
Seurakunta hoitaa hienosti vanhan hautausmaamme ---- tässä muutamia syitä olla jäsen. Joku on kutsunut kaltaisiani ihmisiä kulttuurikristityiksi. Kuulumme kirkkoon, koska kristinusko on osa suomalaista kulttuuriperintöä ja haluamme olla tukemassa sitä.

Lisään vielä, että seurakuntani työntekijät eivät ole ahdasmielisiä, meidän luterilaisessa seurakunnassamme sanotaan "Tulkaa kaikki".

niin;alle 3 kk ikäisenä kirkkoon liitetyllä ei voi olla asiasta kovin selvää mielikuvaa...
Tarkoitat varmaan aikuisena kirkkoon liittyneitä?

Kyllä kirkon leipäjonoissa on paljon kirkkoon kuulumattomia. Heillä ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen,
ei edes kirkollisveroon.
Kirkko antaa kaikille ruokaa ja vaatteita, se on hyvä, mutta rukoilla voi ilman kirkkoa. --- Kirkkokonserteissa ja kirkon myyjäisissä voi käydä, vaikka olisi minkä tahansa muun seurakunnan jäsen tai sellainen, joka ei ole ikinä kuulunut mihinkään kirkkoon eikä lahkoon eikä edes harkitse niihin liittymistä.
Tiedän, että myös maanmuuttajat (myös muslimit )käyvät ruokakoreja hakemassa kirkosta lähettämällä sinne jonkun hakijan.

Eläköön vapaus !

Eräs minun sukulaiseni liittyi aikuisiällään kirkkoon.
Piti käydä rippikoulukin.
Syynä kirkkoon liittymiseen oli se että hän siten sai vakituisen viran srk:sta.
Oli siihen ammatillisesti pätevä, mutta eihän srk voi kirkkoon kuulumatonta palkata.
Ja kas, näin hän sai vakipaikan.
Syy ei ollut siis mitenkään hengellinen.
Kyse oli leivästä.

Kuulin radiosta kuinka Kirsi Virtanen kertoi liittyneensä kirkkoon saadakseen kirkkohäät.
Syy sekin.
Erosi sitten myöhemmin taas.
Nice.

Minun puolisoni kuului kirkkoon,minä olen siitä eronnut.
Rahavaikeuksissa ollessa puoliso pyysi apua diakonissalta.
D. antoi ruokailulippuja paikalliseen työttömien ruokailuun.

Puolet lipuista oli minulle, kirkkoon kuulumattomalle.
Erittäin rakkaudellisesti tehty,kiitos.

Erosin vuonna 1987 kirkosta ja liityin erääseen vapaaseen seurakuntaan. Eroamiseni syynä oli käsitykseni kasteesta ja myöskin se, että olin luterilaisessa seurakunnassa mukana olleena nähnyt sen sisäpiirin varjopuolia. Olin lapsesta asti ollut kiinteästi osa "kulttuurikirkkoa" ja maaseudulla elämä pyöri paljolti kirkon ja pappilan ympärillä. Eroamiseni jälkeen tunsin olevani vapaa siitä, ettei minun tarvinnut ajatella miten kirkolla menee. Nyt jo kauemmin eläneenä olen myös alkanut ymmärtää ja suhtautua myönteisemmin kirkkoon. Osattaisiinpa kristittyinä yhdistää voimamme/uskomme ja iloita yhteisestä Suuresta Kirkosta, jonka pää on itse Rakas Herramme.

Lainaus:

Kyllä kirkon leipäjonoissa on paljon kirkkoon kuulumattomia. Heillä ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen,
ei edes kirkollisveroon.
Kirkko antaa kaikille ruokaa ja vaatteita, se on hyvä, mutta rukoilla voi ilman kirkkoa. --- Kirkkokonserteissa ja kirkon myyjäisissä voi käydä, vaikka olisi minkä tahansa muun seurakunnan jäsen tai sellainen, joka ei ole ikinä kuulunut mihinkään kirkkoon eikä lahkoon eikä edes harkitse niihin liittymistä.
Tiedän, että myös maanmuuttajat (myös muslimit )käyvät ruokakoreja hakemassa kirkosta lähettämällä sinne jonkun hakijan.

Eläköön vapaus !

Kirkko auttaa kyselemättä hakijan "papinkirjoja". Mutta kun vieraat (tässä maksavat jäsenet) vähenevät, eivät pidot suinkaan parane. Vähenevillä tuloilla täytyy pitää yllä organisatiota ja silloinpa ruokalappujen jakaminen ja muu diakoniatoiminta tyrehtyy. Siksi maksajia tarvitaan, että kaikki halukkaat voivat käyttää palveluita. Ihan sama kuin muunkin verotuksen kanssa, verokertymillä kustannetaan hyvinvointia.

Lainaus:

Kuulin radiosta kuinka Kirsi Virtanen kertoi liittyneensä kirkkoon saadakseen kirkkohäät.
Syy sekin.
Erosi sitten myöhemmin taas.
Nice.

Näinköhän oli? Kuuntelin saman ohjelman ja minusta hän puhui yleisellä tasolla eli jotkut liittyvät kirkkohäiden vuoksi. Saatan muistaa väärinkin.

Minun hyvä ystäväni liittyi ortodoksikirkon jäseneksi. Yksi syy oli se, että luterilaisuus, ortodoksisuus ja katolisuus korostavat erilaisia piirteitä synnin luonteesta. Ortodoksinen kirkko ei hyväksy perisyntioppia samalla tavalla kuin luterilainen ja katolilainen kirkko. Ortodoksien mukaan ensimmäisten ihmisten lankeeminen ei aiheuttanut sitä, että kaikki maailman ihmiset joutuisivat kantamaan ikuista syyllisyyden taakkaa.
Katolilaisilla seitsemän kuolemansyntiä erottavat ihmisen jumalasta, mutta kiirastulessa ihminen voi puhdistua.Luther ei hyväksynyt kiirastulioppia, vaan luterilaisuudessa korotetaan sijaiskärsimystä eli kun yksi kärsi, muut saavat anteeksi syntinsä.
Ystäväni kokee ortodoksisuuden ihmisläheiseksi, hartaaksi ja esteettiseksi jumalanpalvelusriitteineen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat