On mutkikkaita elämämme polut,
juttua niillä kuulee monen monta.
Nopeimmin jakautuvat juorun solut
uhrikseen saaden monta onnetonta.

Kuin kuulis' pikkulinnun piipityksen
tai niin kuin tähden lennon näkis' kai,
kun tutut kohdatessaan kuiskutellen
toisiltaan "ummet, lammet" tietää sai.

Ja aika ajoin kertoessaan vielä
sanovat luulevansa niin ja niin.
Tarina uppoaa kuin naula lautaan
päätyen mielen syviin totuuksiin.

Näin kasvaa pikkulintu varikseksi
jatkaen kohteeseensa seuraavaan.
Kohota tähden lailla lentoon keksi
peräänsä saaden pyrstön kasvamaan.

Ei rumemmin kai röhki sika haassa
törmäillen karsinansa laitoihin,
kiehuvan rokan lailla roiski paassa
kieliä polttain sanoin tulisin.

Mielellään sitä silti kaikki maistaa
kuin herkkukakkua sensaation.
Silloin jos säteet risukasaan paistaa,
jokainen vaikenemisen kultaa on.