Olit kitkerä rikkaruoho mun tarhassain ja
varten houkkia luotu.
Mut turvattoman huomahas ei minua onneksi suotu.

Siksi, ennen kuin kerkesit maaperäni puhtaan myrkyttää ja
pahoja pölyjäsi levittää,
Sinut äkkiä juurinesi kiskasin ja
ylitse aitojen viskasin.

Tästedes minä tarkasti vartioitsen tarhaa,
en luota maajusseihin, mammanpoikiin,
joiden lupaukset ovat minulle
pelkkää tyhjyyttä,
harhaa.