Mustat autiot ikkunat
katsovat yksin
pihamaalle, kaivaten
elämää ympärilleen

muistoissaan se palaa
aikaan parempaan,
aikaan jolloin elämä
ympäröi sitä jokaista
kaapin nurkkaa myöten

silloin vielä talon emäntä
touhusi kasvimaalla,
kukat kukkivat, koira
haukkui pihan perällä,
ja siiliperhekin asusteli
sen kätköissä

muistoihinsa se kätkee
monien sukupolvien
tuoman ilon ja surun
rakkaudella sisäänsä

nyt kaikki on poissa,
yksinäinen vanha talo
kaipaa taas uutta
sukupolvea tuomaan
iloa elämäänsä.