Jos meikäläinen tahtoo kissaa paijata,
naapurin mirriä täytyy lainata.
Tuolla se ikkunalla nököttää,
katsoo silmiin kuin anoen:
sisälle tulla saanko vai en?
Tottakai kisun sisälle päästän,
kalakeitosta sille lohen pään säästän.
Se syö mielissään nautiskellen,
tervetullut vieraani harmaaraitainen.
Syötyään mirri sulotassuillaan
käy naamatauluaan putsaamaan,
niin sievästi siistinnän suorittaa -
mikä otus - sen tahtoisin omistaa!
Pian parhain hetki on käsillä,
kun katti täysillä alkaa kehrätä.
Kuin kotonaan sohvalla röllöttää,
sitä hellääkin hellemmin saan silittää.