Heli vastasi itäsuomalaisen,maalaismiehen, Martin kirjeenvaihtoilmoitukseen, uskoi ihanaan lempeen
ja rakastui miehen valokuvaan, kirjeeseen ja kirjoitustyyliin.
Mutta ei tiennyt, että mitäpä oli tutustua Martin äitiin, Lyyliin.
Nuoret soittelivat salaa, vannoivat yhteisen rakkautensa valaa.
Heli tiesi, että Martin nuori vaimo oli juuri ottanut tilalta hatkat.
Pannut avioeron vireille ja muuttanut töihin Ruotsiin ja junalla laittanut pitkät matkat.
Heli kuvitteli astuvansa maalaistalon loisto-oloon, mutta
anoppi alkoihin häntä heti sättiä ja uusi nuorikko joutui kamalaan
koloon. Navettassa huusi kolmekymmentä lehmää, aitauksessa laukkaisi
viisitoista lammasta ja kolme oritta. Työtä olisi ollut paljon, mutta lanta haisi ja mies heti naisi. Mitä tehdä? Olo oli outo, päätä kivisti, niskaan koski. Sydän hakkasi ja kuumotti poski.
Appi oli tylynä ja haukkui tytön muotoja. Silloin seurustelevan parin rakkauteen tuli pahoja vuotoja. Yhden yön tyttö jaksoi anoppilassa olla,
lähti kotimatkalle eikä suhteesta tullut muuta kuin paha nolla.
