Jonakin aamuna he heräävät
katsoen kaukaisuuteen.
Tuntevat,että aika on tullut.

He purjehtivat pilvenhattaralla,
voikukanhahtuvalla leijailevat.
Levittävät siipensä,
antavat elämäntuulien kantaa.

Niin he lähtevät.
Taskut täynnä haaveita,
reppu tulvillaan elämänunelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mihin päätyvätkään,
ovat aina lähelläni.
Sydänmessäni asuvat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla