En ole vuosiin nauranut niin hervottomasti kuin äskettäin parinkymmenen lähes uppo-oudon naisen kanssa yhteisen ystävämme Annin juhlissa.

Anni oli kutsunut 50-vuotispäivilleen vain naisia. Vieraita hän oli evästänyt tuomaan mukanaan jokin oma moka, nolo tilanne. Kuka nyt sellaisia muistaisi, ja vaikka muistaisi, miksi höpöttäisi siitä vielä muillekin, tuumin.

Niin siinä kuitenkin kävi, että kun oli lausuttu kaikki kauniit sanat Annille ja silmät olivat kostuneet koskettavista tarinoista, muistoja kommelluksista alkoi ryöpytä.
Yksi oli huutanut apua muka lukitussa hississä, jonka ovi olikin auki, toinen oli unohtanut lompakon auton katolle ja ajanut vuotta myöhemmin lompakon löytäjän auton perään (minä). Yhtäkkiä ei ollutkaan tarve peitellä kömmähdyksiä vaan tuli kiire jakaa ne muiden riemuksi. Puheensorina ja naurunremahdukset keskeytyivät vain musikaalisimpien vieraiden virittäessä lauluja.

Monesta Annin ystävästä voisi tulla ystäväni, niin mukava porukka pöydän ääreen oli kokoontunut. Ystävän löytäminen vanhanakin on siis mahdollista, vaikka nuoruudenystävät ovat oma juttunsa. Vanhojen ystävieni porukka kokoontuu ensi kesänä 21. kertaa.

Koulukaverini ovat opettaneet, että ystävyys muovautuu koko ajan. On jaettu niin ilonaiheet kuin myös avioerot, muutot ja muut mullistukset. Kun toinen on ollut heikoilla, vahva on auttanut, ja äkkiä roolit ovatkin vaihtuneet.

Nyt alkaa ET:n ystävyyden vuosi. Toivon, että löytäisit mukavaa seuraa monista tapahtumistamme tai saisit ystävän ET-lehden ystävähaun kautta. Lisää ystävyyden vuodesta sivulla 97.

Mutta ennen kaikkea: olkoon ET ystäväsi myös 2010.

Onnellista uutta vuotta!

Maija Toppila
Päätoimittaja