Niin se vain on päivä pidentynyt, että aurinkokin näkyy nousevan tuolta metsän takaa, vaikka kello on vasta vähän yli kuuden. Luntakin tuli sitten taas viimeyönä lisää ja pakkastakin oli pahimmillaan tuossa viikolla lähes -25 astetta, joten ei talvi ihan vielä ole otettaan helpottanut. Mutta varpusten iloinen tirskuminen ja tiaisen laulu tuossa aamulla vahvistaa sen, että kyllä se kevät on tulossa ja tästä...

Mullantuoksuista ja ihanaa huomenta täältä puutarhalta.

Niin se vain on päivä pidentynyt, että aurinkokin näkyy nousevan tuolta metsän takaa, vaikka kello on vasta vähän yli kuuden. Luntakin tuli sitten taas viimeyönä lisää ja pakkastakin oli pahimmillaan tuossa viikolla lähes -25 astetta, joten ei talvi ihan vielä ole otettaan helpottanut. Mutta varpusten iloinen tirskuminen ja tiaisen laulu tuossa aamulla vahvistaa sen, että kyllä se kevät on tulossa ja tästä kovastakin talvesta ihan pian selkävoiton ottaa.

Puiden ja pensaiden leikkauksista on paljon keskusteltu mennä viikolla ja vaikka aiempina keväinä sakset ja sahat on saanut jo kaivaa esiin, niin nyt ei ole vielä kiirettä. Paha tuolla metrisessä hangessa on pohratakkaan ja toisaalta myös kasvien lepokausi jatkuu vielä.

Myös siitä, että mitä pitää leikata minkäkin verran ja miten, on kovasti askarruttanut mieliä. Totuushan on, että jokaista kasvia pitää leikata sille sopivalla tavalla ja sopivaan aikaan. Myös samaa kasvia saatetaan leikata eritavalla, jos kyseessä on nuorennusleikkaus tai hoitoleikkaus.

Sellainen hyvä nyrkkisääntö kumminkin kevätleikkauksissa on pensaille, että keväällä ja alkukesästä kukkivia pensaita ei leikata nyt, vaan vasta kukinnan jälkeen. Ne kun on kasvattaneet kukintaansa varten versot jo viime syksynä. Kesällä kukkivat pensaat voi leikata, mutta vain hoitoleikkauksen tapaan. Jos teet nuorennusleikkauksen, niin sitten voit toki leikata koko kasvuston kokonaan alas ja odottaa kunnon kukintaa vuoden päästä.  Loppukesästä ja syksyllä kukkivat pensaat voi leikata reilusti nyt. Näin ne tekevät uudet ja voimakkaasti kasvavat sekä kukkivat versot kesän aikana ja ovat upeimmillaan syksyllä.

Leikkaamisen perusideanahan saada aikaan terve kasvusto, joka myös samalla parantaa kukintaa.

Eli esim. alasleikkauksessa jätetään versot n. 10 cm mittaiseksi ja tuo tehdään pääsääntöisesti 3-5 vuoden välein. Lajikkeet jotka voit ja usein kannattaakin nuorentaa alasleikkuksella on mm. pihlaja-angervot, hanhikit, ruusuangervot, pajut, terttuseljat, hernepensaat, lumimarjat, puistoruusut, kanukat, orapihlajat jopa herukatkin.

Kun sitten taas kasvustoa harvennetaan, niin silloinhan poistetaan ns. vanhoja ja huonokuntoisia versoja pari-kolme kappaletta / pensas / vuosi. Ja ne leikataan ihan maan tasolta poikki, ei siis samalla tavoin kuin nuorennuksessa, jossa ne jätettiin 10 cm pituisiksi. Nuorennusleikkauksia olen tehnyt mm. kuusamille, syreeneille, aronioille ja tuhkapensaille.

Kuusiaitaa kun aikoinaan leikkasin ( tuon vanhan kuusiaitani kun jouduin poistamaan toissavuonna samalla kun uudistin tuon koko takapihani), niin leikkasin sitä sivuilta joka kevät ja latvaa vasta sitten kun se oli sen korkuinen kun halusin aidan olevan. Tai oikeastaan jo puolimetriä aikaisemmin, niin sain sitten yläosaan uutta kasvustoa hiljalleen joka vuosi. Leikkasin sen aina siihen perinteiseen puolikartion muotoon, näin lumet ei tehnyt tuhojaan ja olihan se jotenkin luontevamman näköinen kuin sellainen neliskanttiseksi leikattu. Nythän muuten näkee hyvin, kuinka nuo kantikkaaksi leikatut pensasaidat on tiukoilla, kun lunta on kerääntynyt niiden päälle, kuin tasakattoisille rakennuksille ikään. Tuolla ajellessa maakunnissa kun ajelee ja näkee noita, niin aina tekisi mieli ottaa lapio käteen ja käydä pelastamassa nuo pensaat ennen kuin on myöhäistä, mutta eihän se käytännössä onnistu. Tarvitsee vain toivoa parasta, että omistajat itse hoksaisivat tai ystävällinen naapuri hiukan vihjaisi.

Lehtipesasaitojahan leikataan kasvun mukaan. Eli ensimmäisen kasvukauden jälkeen n. 20 cm korkealta, seuraavan vuonna n. 30 cm korkealta ja sitten joka vuosi niin, että uutta kasvustoa jätetään 5-10 cm. Vaikka aita kasvaakin näin hiukan hitaammin, niin siitä ei tule harvaa. Jos sen annetaan kasvaa liian nopeasti täyteen korkeuteen, niin se jää väkisinkin alhaalta harvaksi.

Täällä on muuten minun valintani hyviksi aitataimiksi. Nuo ns. piiskataimethan on edullinen ja varma tapa perustaa aita näin keväällä. Ne ovat noissa 10 kpl:n pakkauksissa.

http://www.puutarha.com/Tuoteluettelo3.asp?PID=&OS=4&tr=211&ryhmanimi=pensaat

Astiataimihan voit sitten istuttaa koko kasvukauden ajan, aina elo-syyskuulle asti.

Mutta parhaiten tuon leikkauksen ja muunkin hoidon kyllä näkee, kun ensin mennään tuonne puutarhaan vain katselemaan ja tutkimaan ( siis sitten kun lumet on joskus sulaneet…) ilman saksia. Tuumaillaan ja tutkaillaan mitä kellekin kuuluu ja kuinka kukin talven jälkeen voi. Kummasti nuo kasvit sitten ikään kuin kertovat, että mikä niille olisi kulloinkin parasta.

Puutarhalla pikkutaimien kasvu ja kylvösten itäminen on parhaimmillaan. Nuo ihanat pikkuveijarit sen kuin komistuu päivä päivältä. Aamulla oikein taas ihastelin, kuinka esim. nuo miljoonakellojen ja lumihiutaleiden kukat puhkeavat jo ihan pieniinkin alkuihin. On nämä uudet lajikkeet kyllä ihan mahtavia kukkimaan jo pienestäkin pitäen.

Tuota lumihiutalettahan olen kasvatellut jo parina kesänä tuolla takaterassillani. Se kun on pohjoiseen suuntaan, niin nuo lumihiutaleet ovat siellä kuin kotonaan. Kukkivat upeasti vähäisemmässäkin valossa eikä toisaalta pääse kuivahtamaan niin helposti, vaikken ihan joka ilta niitä ehtisi käydä katsomassakaan. Ne kun eivät ole suorassa auringonpaisteessa kuin vasta illalla ja mullan sekaan olen sekoittanut hiukan reilummin kastelukiteitä, niin hyvin pärjäävät. Ne on olleet kyllä niin loistava ja helppo valinta, että varmaan laitan tänäkin vuonna taas tällaisina väriyhdistelminä. http://www.puutarha.com/Tuoteluettelo4.asp?PID=1564&os=16 Nuo värit kun oikein hehkuvat ilta-auringossa ja kokonaisuus on kuin morsiuskimppu ikään.

Ups, menipähän aamu taas sukkelaan. Niin sitä näköjään taas innostuin kirjoittelemaan ajan kulkua huomaamatta. Vaan sitähän tämä puutetarha-alan hauskuus onkin, että kelloa ei paljon tule vilkuiltua, aika kun menee niin ihanan leppoisasti. Korkeintaan auringosta aina huomaa, että ilta on tullut. Mutta nyt kyllä pikkuinen Huhu-koira tuolla jo katselee sen näköisesti, että sillä on jo pienenkoiran iso nälkä. Nyt pitää kiiruhtaa… ja sitten taas pääsee upottamaan sormet multaan.

--------------------------------

Mitä sitten haluatkin tehdä,

tee se nyt.

Huomispäiviä on vain rajallinen määrä.

-   Michel Landon

---------------------------------------

Hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää sekä ihanaa viikonloppua, kevätpäivän tasauksesta nauttien.

Toivottaa

Puutarhurisi

Juha

------------------------

Kodin Kukat Oy

Toikanmäentie 44

49570 KANNUSJÄRVI

p. 05- 344 0300 ma-pe klo 8.00–16.00

E-mail. mailto:puutarha@kodinkukat.fi

internet: http://www.puutarha.com