Vuorenkilpi on syystä tai toisesta ollut aina inhokkikasvieni ykkönen. Ihmettelen itsekin, mistä syystä. Sehän on niin kiitollinen, leviää hyvin mutta ei tolkuttomasti, lehdet pysyvät vehreinä kuivallakin ilmalla ja kevätkukinta on runsas. Miten siinä minun silmääni vaan on jotakin tökeröä? Se on jotenkin paksunpulskea ja tönkkö.

Olin viime maanantaina kukka-asetelmakurssilla, se oli oikein hauskaa. On kivaa puuhata kasvien kanssa näin pimeänä aikana, omaa pihaa ei oikeastaan edes näe kuin viikonloppuisin. Asetelmakurssilla oli materiaalina myös vuorenkilven lehtiä. Pakko myöntää, että ne olivat todella monipuolista materiaalia. Vuorenkilven lehdillä vuorattiin maljakkoa niin, että oasis-sieni ei näkynyt, niitä käytettiin asetelman reunuksina ja niitä saattoi leikelläkin sopivan kokoisiksi mielin määrin. Laidoiltaan ruskeiksi ja punaisiksi muuttuneet lehdet olivat näyttävän värisiä. Pitäisikö siis tälle monitoimikasville kuitenkin antaa mahdollisuus? Vai vonkaanko vaan naapurin pihasta tarvittaessa?

Susanna