Toukokuinen Etelä-Kiina on koettu ja - yllätys, yllätys - palstapuutarhani ei ollut a) riehaantunut täysin tai b) kuivunut kokoon.  Kuivaa oli ilmeisesti pitempään, koska ympäristö näytti nuutuneelta  ja naapuripalstojen pitäjät huokailivat. Minun laajasti rehottava kasvustoni on sen sijaan pitänyt kosteutta aika kivasti, eikä pieni kuiva kausi sitä yhtään hetkauttanut. Naapuruston onneksi sentään alkoi sataa vettä!  

Hämmästyksekseni unikkoni olivat odottaneet paluutani ja vasta availivat nuppujaan kesäkuun alkupäivinä. Ilahduin, koska kotipihani unikot retkottivat samaan aikaan jo ylikukkineena. Säästettävät kukat -listaan liittyivät siis myös unikot.

Ennestään listalla ovat jo ruusut, ruusukvitteni, talvio sekä kaikki keväiset sipulikukat. Lista laajenee kesän mittaan sen mukaan, miten kukinta edistyy ja mieleeni muistuu, mitä kaikkea palstalla kasvaa.

Suoritin kesän ensimmäisen kylvötoimeni, kun sain lahjaksi kehäkukan siemeniä. Haaveilen näet kirkkaanoranssista palstanreunuksesta. Kylvin siis vasta viikko sitten, joten toivon näkeväni kukat ennen lumen tuloa.

Tuija