Vaikka meidän pihalta lumet sulavat myöhemmin kuin esim. 50 km pohjoisempana, on tämä toukokuun kiri kevään kiinniottamisessa ihan huikea. Kaikki kasvaa lähes silmissä, krookusten ja kevättähtien kukinta oli ohi lähes viikossa, nyt puolestaan tulppaanit ja narsissit värittävät koko pihan. Myös ihana kerrottu lumikki ( kuvassa, taustalla  metsäalppikello Soldanella) on aukaissut kukkansa. Ensimmäiseen pioniin on ilmestynyt nuput, niiden kukintaa odotan joka vuosi yhtä hartaasti. Tänä vuonna suurin jännitys kohdistuu ehkä viimekesänä hankittuun ’Green Halo’-pioniin. Virkeänä se on talvesta herännyt, mutta joko tänä kesänä näen sen jännittävän ja erikoisen valko-vihreän kukinnon. Jokavuotinen jännityksen kohde on puupionit ja itoh-hybridi pionit. Kyllähän ne vuosittain upeasti kukkivat, mutta silti joka kevät jännitän, miten talvehtiminen on sujunut. Ovatko kukka-aihiot paleltuneet, myyrät tehneet tuhojaan, onko maa ollut liian märkä ja kaikkea, mikä vaan kukkien talvehtimiseen liittyykin.

Ruusutkin heräilevät talviuniltaan. Muutama vielä uinuu, enkä vielä osaa sanoa, onko suomen talvi ollut niille liikaa. Siksi suosin omajuurisia ruusuja. Vaikka maanpäälliset osat paleltuisivatkin, niin juurestä useimmiten ne kuitenkin versoo nopeasti. Minun suosikkitaimistot, Vakkataimi Pyhärännassa ja Oulujoen taimisto Rovassa myyvät vain omajuurisia ruusuja, siksi suurin osa ruusuistani onkin heiltä peräisin.

-Nina-