Puutarhani avautuu luoteeseen, eli aika varjoinen se on. Pihalla on edelleen puoleen reiteen lunta

Puutarhani avautuu luoteeseen, eli aika varjoinen se on. Pihalla on edelleen puoleen reiteen lunta, vaikka talon päädyssä krookukset ja lumikellot kukkivat. Kevät ei etene lainkaan täällä pihallani siihen tahtiin kuin haluaisin. Asialle siis oli tehtävä jotain.

Aidan toinen puoli, joka on jo kaupungin maata, näytti olevan jo sula, kun siihen aurinko pääsee hyvin paistamaan. Minun pihaani varjostaa sekä oma kotitalo että rinteessä kasvavat suuret, komeat männyt. Ei kauaa tarvinnut miettiä. Lapio käteen ja lumitöihin!

Puoli tuntia huhkittuani puolet pihastani oli vain muutaman sentin lumikerroksea alla, kun taas aidan takana kaupungin metsässä oli pari metriä korkea lumikasa. Käsiäni ja selkääni pakotti, hiki valui pitkin kasvoja ja selkärankaa. Samalla kuitenkin tunsin suurta tyydytystä, kun ensimmäiset puolukan varvut paljastuivat lumen alta.

Nyt täytyy odotella pari päivää, että lapioimani kasa vähän sulaa, että voin tehdä saman pihan toiselle puolelle. Tämä olisi kuitenkin tällä viikolla saatava tehtyä, kun lauantaille on luvattu kaivattua vesisadetta. Toivottavasta sataa kunnolla, että se sulattaisi loput lumet pihalta ja näkisin, millaisesta lähtökohdasta alan omaa pikku paratiisiani rakentamaan.

Odottavan aika on niin pitkä!

-Nina-