Kaikki kasvit on nyt kotiutuneet. Ja huh, niitä on niin paljon, että ei ne kyllä

Kaikki kasvit on nyt kotiutuneet. Ja huh, niitä on niin paljon, että ei ne kyllä pihalleni kaikki taida mahtua. Tai sitten ne on vääränlaisia. Kaipaisin muutamaa jotain korkeampaa kasvia, vaikka jonkun riippapuun ryhdittämään pihaa. En vaan ole vielä päättänyt, mikä se lopulta olisi.


Köynnösportinkin toin edellisestä pihastani. Jahkaisin ja pähkäilin sen kanssa useamman kuukauden, kunnes jälleen onneksi sanoin ajatukseni ääneen ja ystäväni oivalsi heti, mikä sille olisi oikea paikka. Viikonloppuna saan sen varmaan kasattua ja paikoilleen, jos pyydän poikaani Joonasta vähän auttamaan.


Ilokseni ihana kerrottu kolmilehti, Trillium Snowbunting, selvisi ruukkutalvetuksesta loistavasti. Se oli yksi näistä, joita juuri ennen talven tuloa napattiin ruukkuun talvehtimaan.

Muutamia muitakin kasveja edellisestä pihastani otin vielä mukaan. Sellaisia, joiden tarina merkitsee minulle pelkkää kasvia enemmän. Joko ne olen saanut joltain minulle rakkaalta ihmiseltä, tai metsästänyt sitä tiettyä kasvia ympäri maailman tai jotain muuta.


Jonkun mielestä ehkä oudointa, mitä edellisestä pihastani mukana toin, on kaksi kiveä. Luonnon muokkaamat  "kaksoset", harmaa ja punainen. Nämä on joskus pikkulikkana löydetty tuttavien luota Ylä-Valtimosta. Se oli selvästi rakkautta ensi silmäyksellä, sillä nämä kivet ovat kulkeneet mukanani kodista toiseen kohta 40 vuotta. Jotain pysyvää täytyy elämässä olla, olkoon ne sitten vaikka kiviä.


-Nina-