Täytyy sanoa että latulaisuus on minun elämäni suola!

Viikonloppu meni Suomen Ladun kevätpäivillä ja liittokokouksessa Helsingissä. Täytyy sanoa että latulaisuus on minun elämäni suola!

On aina mahtavaa kokoontua yhteen, tavata tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Meitä kaikkiahan yhdistää rakkaus liikuntaan joten uusien ihmisten tapaaminen on helppoa eikä jutunjuurta tarvitse kauaa etsiä.

Tulee mieleen oma liittymiseni Latuun. Paikallislehdessä oli ilmoitus kaikille avoimesta sauvakävelyopastuksesta. Sauvakävely oli silloin uutta ja päätimme ystäväni kanssa lähteä oppia hakemaan.

Mukavan kävelyreissun jälkeen ystäväni sanoi että liitytään yhdistykseen. Niin tätä latulaisuutta on kestänyt pian 10 vuotta!

Joten tästä hyvästä elämäntavasta saan kiittää 30 vuotta vanhempaa ystävääni! Hyvien ystävienhän välillä ei ijällä tai ammatilla saati tittelillä ole mitään merkitystä.  Saman asian löysin Ladusta ja latulaisista, olen saanut kaikenikäisiä ystäviä ympäri Suomea!

En tiedä mitään muuta yhtä monipuolista ja laajaa yhdistystä johon ovat tervetulleita niin totisemmin urheilevat kuin me tavalliset harrastajatkin yhtä arvokkaina ja tärkeinä!

Päivillä oli ohjelmassa myös kävelykokous jossa tuumailtiin yhdistysasioita ensin pareittain ja välillä ideoita yhteen kooten koko porukalla. Kävelytahti pidettiin rauhallisena ja välillä taisi ajatuksetkin karkailla muihin aisoihin. Suosittelen kovasti ideaa!

Viikonlopusta paljon virtaa saaneena päätän suunnata sauvakävelylle tutulle metsätielle. Mukavaa nähdä kevään edistyminen ja muistella menneitä tapahtumia.

Varsinkin paluumatkan junaseikkailut tulevat "hyrräyttämään" ja nostamaan hymyn huulille vielä monta kertaa!

Pauliina