Voi miten ihanaa olikaan liukua vedenpintaa auringon paisteessa!

Jihuu! Melontakausi on avattu!

Vappu hulinassa lähtivät myös jäät lähijärvestä ja heti alkoi poltella melomaan pääsy.

Melominen on ihanaa! Siinä koko vartalo saa mukavaa kuritusta samalla kun voi tutkia järviluontoa ihan veden pinnalla istuen.

Kesälle olen suunnitellut jo monta mukavaa melontaretkeä, suurimpana viikon mittainen Suomi Meloo viesti kesäkuussa. Siinä edetään yötäpäivää joukkueittain Lammilta Poriin, kilometrejä tänä vuonna kertyy n 542. Olemme kevät talven ja kevään aikana tuumineet melontajärjestystä ja pareja , yöpymisiä sekä kaluston mukaanottoa. Luotu jo mukavaa joukkuehenkeä edeltäkäsin!

Reenata täytyy keretä edes hiukan! Totuttaa kroppaa taas hieman erilaiseen liikerataan ja eri lihaksien käyttöön.

Viimein löytyi hyvää aikaa melonnan aloittamiseen. Kajakki ulos talvisäilöstä, mela ja liivit, aukkopeite ja aurinkolasit, niillä päästäisiin alkuun. Ei kun tavarat kassiin ja kajakki mönkijän peräkärryyn ja suunta kohti rantaa.

Olen harrastanut melontaa kymmenisen vuotta. Ensin avokanootilla ja melontakurssin jälkeen kajakilla. Pidän molemmista tyyleistä oikein paljon mutta kovemmalla tuulella ja aallokossa kajakki on helpompi ohjailtava yksin.

Viimein rannassa pääsin pujottautumaan kyytiin. Yllätyksekseni penkki ei ahistanut ahterista , talvisista hiihdoista oli hyötyä!

Voi miten ihanaa olikaan liukua vedenpintaa auringon paisteessa!

Jonkun matkaa melottuani älysin rauhoittaa vauhtia ja korjata tekniikkaa, nyt oli lupa nauttia ja mennä ihan rauhassa. Makustella tuttua liikerataa, vähän kuin pyöräillä talven jälkeen ensimmäistä kertaa. Selkäytimestä se oppi taas löytyy!

Hyvin huomasi mitkä vesilinnuista ovat rauhoitettuja. Metsästettävät telkät ja sorsat karauttivat heti pakoon edessäni mutta silkkiuikut antoivat ihailla itseään ihan rauhassa.

Reippaan tunnin melonnan jälkeen suuntasin kohti mökkirantaa jonka rantapusikossa saa kajakki piilotella suojassa kesän ajan.

Kylkien ja alaselän lihaksissa tuntui rasius eniten. Melonta on todella hyvää harjoitusta selkälihaksille ja ehkä se ampiaisvyötärökin löytyy joskus!

 Pauliina