Vietän kesälomaani patikoiden. Erilaisessa luonnossa kävelyn merkitys

on minulle kasvanut vuosien myötä. Kävelyretkien lisääntyessä ymmärrän joka kerta vähän enemmän

miksi lähden retkille.

Luonnossa liikkuminen lataa toimistotyöläisen akkuja helposti ja reippaasti:

Vuoren, tunturin huipulla tunnen saavuttaneeni jotain ja ylittäneeni oman laiskuusrajani,

Huiputtaminen on mieletön energialataus, jaksaa taas,

Huipulla maisemaa on joka puolella, se ympäröi minut,

Lenkin jälkeen positiivisen jaksamisen lataus on huipussaan.

Opin juuri ET lehden jutusta että  " jokainen patikkapäivä,  jokainen retki vahvistaa elämystä,

joka syntyy rauhallisesta liikkumisesta, ulkoilmasta, maisemasta ja ajatuksien kiireettömästä yhdessäolosta".

Niin yksinkertaista, kun sen oikein oivaltaa.Suosittelen!

Kävelemisiin

Päivi, 5-kymppinen