Minä olen ryhmäliikkuja, yksin kuntoileminen ei saa minua liikkeelle. Ryhmässä innostus tiivistyy ja yhteinen tsemppaaminen antaa lisävoimia.

Sateet ovat tulleet. Ja ukkoset. Tiedän kyllä, että joka sää on ulkoilusää… Silti, syksyn sisäliikuntojen käynnistymisen aikoihin pitää erityisesti valpastua. Ryhmät täyttyvät todella nopeasti.

Työväenopistojen ilmoittautumiset on onneksi ainakin pääkaupunkiseudulla saatu vihdoin nettiin. Sorminäppäryys on valttia, mutta enää ei ole pakko näpytellä puhelinnumeroa uudelleen ja uudelleen. Eikä istua luuri korvalla tuntikaupalla.

Oma ilmoittautumiseni ainakin onnistui sujuvasti verkon kautta kun olin etukäteen kirjoittanut ylös kurssin tunnuksen ja muut tarvittavat tiedot  valmiiksi läppärin viereen. Piti vain etukäteen myös päättää kokeilisinkohan zumbaa tai jotain muuta tanssillista?

Minä olen ryhmäliikkuja, yksin kuntoileminen ei saa minua liikkeelle. Ryhmässä innostus tiivistyy ja yhteinen tsemppaaminen antaa lisävoimia.

Omalla kohdallani syksy tarkoittaa myös viikoittaisen, jo monivuotisen naisten tennisryhmän käynnistymistä. Pelaamme nelinpeliä kahdella kentällä ja peliparit arvotaan joka kerran. Meillä on todella kiva porukka ja pukuhuoneessa käsitellään monenkirjavia aiheita ja sovitaan myös silloin tällöin yhteisistä kulttuuririennoista.

Toinen vakioryhmäni on aamujooga, jonka alkamista odottelen jo malttamattomana. Joogaryhmästä ammennan hyvää oloa ja minut ohjataan lempeästi rauhoittumiseen ja vapauttavaan rentoutumiseen.Tarvitsen jonkun toisen kertomaan, että voin hellittää! Jooga antaa minulle uskomattoman paljon uutta energiaa. Alkaisipa jo pian!

Näin kesän päättymiseen voi suhtautua suopeasti, kun edessä on uusia kivoja juttuja ja tekemistä.

Raija 6-kymppinen