Hiki puski pintaan ylämäessä ja manasin huonoa kenkävalintaani.

On laiskottanut armottomasti koko syksyn!

Sahailutyöt taimikolla ovat jääneet ainoaksi ulkoiluksi. Kävelylenkille minut on saanut vain hyvä ystäväni naapurista ja miten mukavaa se on sitten ollutkaan!

Ulkoilu on mahtavaa porukassa! Siinä ei huomaa kurjaa keliä ja pidempikin lenkki kulkee huomaamatta.

Pitäisi sopia ystävän kanssa lenkille hakuvuorot niin kumpin hyötyisi siitä. Eihän sitä voi olla lähtemättä kun toinen tulee innolla hakemaan saati luistaa omasta hakuvuorosta.

Eilen sentään riehaannuin kävelylenkille metsään. Koira pomppi innoissaan mukaan ja koska lunta oli satanut yön aikana reilut 10 cm niin metsä oli kaunis ja hiljainen.

Lumi kuusten oksilla toi ihan jouluista tunnelmaa.

Parvi hömötiaisia puuhasi koivussa. Nyt pitääkin muistaa aloittaa lintujen talviruokinta.

Orava juoksi polun yli ja onneksi koiran huomio oli muualla ettei se sännännyt pörröhännän perään.

Hiki puski pintaa ylämäessä  ja  manasin huonoa kenkävalintaani. Kumpparit olivat liian liukkaat ja löysät lumen peittämälle epätasaiselle metsäpolulle.

Viimein pääsin metsäautotielle jolle olikin kertynyt jo hyvästi lunta...

Täytyy kaivaa monot ja sukset varastosta sillä nyt riitti kävely!

Jahuu! Nyt pääsee hiihtämään!

Pauliina