Kansalaissota, talvisota, jatkosota, Lapin sota, rauhaturvatehtävät. Kaatuneitten muistopäivänä nostamme lipun heille, jotka on kuolivat rauhan tähden.

Kaatuneitten muistopäivää ehdotti ensimmäisenä heti talvisodan päättymisen jälkeen, huhtikuussa 1940 järjestetty evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous. Sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim määräsi sen pitämisestä päiväkäskyllään.

Mannerheim sisällytti muistettavien joukkoon paitsi talvisodan uhrit myös vuoden 1918 taisteluiden molemmin puolin vakaumuksensa puolesta taistelleet. Toukokuun kolmas sunnuntai on ollut heidän päivänsä nyt 74 vuoden ajan.

Lippu ylhäällä koko päivän

Aluksi päivä noteerattiin vain puolustusvoimissa, myöhemmin se on huomioitu yleisesti. Nykyään muistetaan paitsi sodissa myös kaikkia rauhanturvatyössä menehtyneitä.

Aluksi lippu pidettiin muistopäivänä puolitangossa aamupäivän, mutta vuodesta 1995 alkaen on noudatettu yleistä liputuskäytäntöä. Päivään kuuluu käyntejä sankarihaudoilla, seppeleenlaskuja ja juhlapuheita.

Vastaavia päiviä on myös muissa maissa, ainakin Britanniassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, ja Israelissa. Päivän ajankohta vaihtelee.

Muistatko sinä tänä päivänä sukusi kaatuneita?