Taitava petkuttaja herättää nopeasti uhrinsa luottamuksen. Peruskonstit eivät ole muuttuneet, mutta tekniikka tuo huijarille uusia mahdollisuuksia.

Legendaarinen Ruben Oskar Auervaara esiintyi aikoinaan monissa herrasmieshahmoissa ja tiesi, miten naisia kauniisti puhutellaan.

Entisiä ja nykyisiä huijareita yhdistää kyky käsitellä ihmisiä. Työmenetelmät ovat kautta aikojen olleet perustaltaan samat: herätä kohteesi luottamus, vetoa tämän tunteisiin ja hoputa.

Kiirettä pitää, koska huijari kertoo olevansa pulassa. Sinä voit pelastaa hänet, jos toimit sukkelaan. Palkkioksi sinulle on luvassa rahaa, rakkautta tai kenties vain kiitollisuutta siitä, että autat hätään joutunutta ystävää tai kaukaista lähimmäistä.

Nopea reagointisi on tärkeää, koska mitä kauemmin harkitset, sen pahempi huijarin kannalta. Saatathan alkaa epäillä.

Huijari seuraa uutisia ja tietää, missä maa kulloinkin järisee tai joki tulvii. Haitinkin maanjäristys pisti heti nettihuijarit liikkeelle. Omaisensa ja omaisuutensa menettäneen uhrin hahmossa on hyvä herätellä ihmisten auttamishalua.

Pyydettyjen summien ei tarvitse olla suuria; jos tuhat ihmistä antaa viitosen, aika mukava summa siitäkin tulee. Eivätkä uhritkaan viitsi kauan pikkusummien perään kysellä, varsinkin kun nenästäveto nolottaa.

Huijausta internetissä

Jatkuva epäily ja varuillaan olo on henkisesti raskasta. Ihmisellä on tarve uskoa siihen, mitä toinen sanoo. Tällä luottamuksella rikastuvat lajitoverimme ovat psykologisesti taitavia, suorastaan manipuloinnin mestareita.

He osaavat lähestyä tavalla, joka herättää vaikutelman tuttuudesta ja luotettavuudesta. Salaisuuden jakaminen lähentää: ”Minä kerron tämän vain sinulle.”

He pukeutuvat ja esiintyvät siististi, puhuvat rauhallisesti, odottavat, että uhri paljastaa mielipiteensä, ja ovat sitten samaa mieltä.

Internet on helpottanut huijarien työtä. Sähköpostitse lähetetty kerjuukirje pitää muotoilla vain kerran, ja napinpainalluksella se lähtee moneen kohteeseen.

Facebookissa on loputtomiin uhrikandidaatteja, joiden profiileista on helppo noukkia tietoja mielipiteistä, harrastuksista, ystävistä ja mahdollisista heikkouk­sista. Viestistä tulee heti henkilökohtaisempi ja vetoavampi, jos sen lähettäjä väittää olevansa kohteensa tavoin innokas sauvakävelijä, elokuvafriikki tai Pohjanmaalta kotoisin.

Huijari teeskentelee ystävää

Riitta huomasi saaneensa Facebookin kautta avunpyynnön ystävältään. Tämä kirjoitti olevansa kaukomatkalla ja joutuneensa tilapäiseen rahapulaan. Samana päivänä tehty tilisiirto pelastaisi tukalasta tilanteesta. Onneksi Riitta ei mennyt lankaan, koska tiesi kyseisen ystävänsä olevan sillä hetkellä Suomessa. Oli selvää, että joku muu esiintyi hänen nimissään.

Pekka sai Facebookissa mainoksen, joka näytti tulleen hänen kaveriltaan. Mainoksessa luvattiin pääsyä iPodin arvontaan, kunhan kertoo operaattorinsa ja matkapuhelinnumeronsa. Pekan puhelimeen alkoi sadella palveluviestejä, joihin hän ei vastannut. Puhelinlaskusta Pekka huomasi kuitenkin joutuneensa maksamaan näistä viesteistä. Pekan kaveri kertoi myöhemmin, ettei hän ollut mitään mainosta lähettänyt.

Ystävän hahmossa huijattiin Annaakin. Ystävä muka haastoi Annan älykkyystestiin. Viestin vieressä oli pieni laatikko, jossa luki ”Otan haasteen vastaan”. Taas kysyttiin operaattoria ja puhelinnumeroa, jotta ”tulos” voidaan lähettää kännykkään. Tietämättään Anna tuli liittyneeksi maksulliseen soittoäänikerhoon.

Halu rikastua nopeasti ja ystävän suositus voivat houkuttaa liittymään ”sijoituskerhoon”, jossa hyötyjiä ovat vain pyramidin huipulla olevat ja ajoissa voittonsa kotiuttaneet. Poliisi arvioi, että WinCapitan epäiltyyn rahanhuijaukseen on kerätty kymmeneltätuhannelta suomalaiselta ainakin sata miljoonaa euroa. Amerikkalainen Bernard Madoff saalisti omaan rahastoonsa pyramidihuijauksella 65 miljardia dollaria.

Verkosto kerää tietoa

– Taloudellisesti vaikeat ajat houkuttelevat ihmisiä helpon rahan perään, ja huijaukset ovat yleistymässä, kertoo lakimies Gunveig Planting Kuluttajavirastosta.

Gunveig Planting toivoo, että mahdollisimman moni uhri tai huijausta epäilevä kertoisi kokemuksistaan paitsi poliisille, myös huijausten vastaiselle yhteistyöverkostolle. Sitä varten on Kuluttajaviraston sivuilla oma linkkinsä. Kirjeitsekin voi ottaa yhteyttä, samoin puhelimitse. Kenenkään henkilöllisyyttä ei paljasteta.

Saamiensa tietojen avulla huijausten vastainen verkosto pysyy ajan tasalla uusista huijauskeinoista ja pystyy varoittamaan yleisöä ajoissa. Verkostoon kuuluu useita tahoja, Kuluttajaviraston lisäksi muun muassa Kuluttajaliitto, Keskusrikospoliisi, Luottokunta, Itella ja Finanssialan Keskusliitto.

Monta tapaa huijata

Ikäihmiset ovat nyt entistä useammin petosten kohteina, ja Kuluttajavirastoon tulee huolestuneita viestejä heidän aikuisilta lapsiltaan.

– Uhriksi joutumista ei tarvitse hävetä. Kuka tahansa voi tulla huijatuksi, iästä tai koulutuksesta riippumatta, Gunveig Planting sanoo.

Lähestymistapoja on monia. Netti on tätä päivää, mutta kyllä huijarit vielä soittavat ja kirjeitäkin kirjoittavat. Puhelimitse tarjotaan muun muassa sijoitusvinkkejä ja rahojen välityspalvelua. Timanttikaivosten sijaan on vain tullut pörssi. Sijoitusmessuillakin voi huijariin törmätä.

Valelasku näyttää päällisin puolin oikealta. Ennen kuin maksat, tarkista kuitenkin, oletko todella tilannut kyseisen tuotteen tai palvelun. Jos saat aiheettoman tai muuten epäselvän laskun, valita siitä kirjallisesti laskuttajalle. Jos saat laskuksi verhotun tarjouksen, ilmoita siitä poliisille.

Kirjeissä ja internetissä luvataan ilmaisia tuotenäytteitä, mutta kyseessä voi olla pitempiaikainen sitoumus. Se vain kerrotaan niin pienellä tekstillä, ettei siitä tahdo saada selvää.

Verkossa ja messuilla myydään monenlaisia ihmetuotteita, laihdutusvalmisteita, parantavia kiviä ja vaikka mitä. Jos lupaus tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin totta onkaan. Harkitse hetki, kannattaako antaa rahaa tuntemattoman järjestön keräykseen.

Varo, jos

  • sinulle luvataan nopeasti hyvää tuottoa
  • sinua hoputetaan
  • vedotaan siihen, että joku tuttusi on saanut tätä kautta rahaa
  • kerrotaan, että olet voittanut arpajaisissa, joihin et ole osallistunut
  • sinun pitää etukäteen maksaa vaikka pienikin summa arpajaisvoiton lunastaaksesi. Ei oikeissa arpajaisissa pyydetä voittajaa mitään maksamaan.

Kysy tarjouksen tekijältä

mistä sait nimeni, mikä yritys tämä on, valvotaanko sitä Suomessa, mikä
on sen puhelinnumero ja osoite (PL ei riitä), milloin yritys on perustettu?
Jos vastaukset viipyvät, vedä omat johtopäätöksesi.

Ole tarkkana henkilötietojen ja tunnusten kanssa

Phishing tarkoittaa verkkopankkitunnusten, luottokorttinumeroiden tai henkilötietojen laitonta hankkimista. Henkilötiedoillasi huijari voi muun muassa tyhjentää pankkitilisi tai ostaa osamaksulla nimiisi.

Pharming tarkoitaa internetin käyttäjän ohjaamista automaattisesti valesivustoon. Sivu voi näyttää vaikkapa pankin tai Luottokunnan sivulta. Siinä kehotetaan sinua kirjautumaan heti omilla pankkitunnuksillasi palveluun tilin sulkemisen uhalla. Jos tottelet, tunnuslukusi tulevat rikollisten tietoon.

Älä anna henkilötietojasi äläkä luottokorttisi tietoja sähköpostitse tai ponnahdusikkunassa. Älä myöskään klikkaa pyynnöissä olevia linkkejä. Rikolliset nappaavat tiedot.

Luotettavat yritykset eivät kysele tunnuksia, luottokorttinumeroita tai muita luottamuksellisia tietoja sähköpostilla.

Kysy neuvoa

Kuluttajavirasto, PL 5, 00531 Helsinki, 010 194 700.
Neuvoja huijauk­sia vastaan: www.kuluttajavirasto.fi

Finanssivalvonnalla on varoituslista epäilyttävistä sijoituspalvelujen tarjoajista www.finanssivalvonta.fi

Lääninhallituksesta voi tiedustella rahankeruujärjestön taustoja.

Elintarvikkeiden markkinointia koskevassa asiassa voi kääntyä Elintarvike­turvallisuusvirasto Eviran puoleen, 020 690 999, www.evira.fi

Lääkkeiden markkinoinnista voi kysyä Lääke­laitoksesta, (09) 473 341, www.laakelaitos.fi