Särkeekö olkapäitäsi tai sattuuko liike? Onko olkapäässäsi repeämä? Onko sinulla jäätynyt olkapää? Milloin pitää mennä leikkaukseen? Asiantuntija vastaa.

Kärsin ahtaan olkapään oireyhtymästä. Miten niinkin liikkuva kehon osa kuin olkapää voi ahtautua?

Totta on, että olkapää on kaikkein liikkuvin nivelemme. Normaalisti voimme liikuttaa olkavarttamme mihin asentoon tahansa, ja olkanivel myötää liikettämme. Samaan aikaa liikkuu lapamme: se kiertyy, kun nostamme kättämme esimerkiksi ylöspäin.

Lapaluun yhdistävät olkaluuhun niin sanotut kiertäjäkalvosinjänteet. Jos jänteet ärtyvät, rispaantuvat ja turpoa­vat, olkapään alueen sanotaan ahtautuvan. Se tarkoittaa sitä, että jänteet ja olkapää eivät mahdu liikkumaan kunnolla, joten liike häiriintyy ja estyy.

Onko iällä tekemistä olkapäävaivojen kanssa?

Usein kyllä. Olkajännevaivat ilmaantuvat, kun ikää kertyy ja olan kudokset alkavat luonnostaan rappeutua. Monella yli viisikymppisellä on jonkinasteista jänteiden rappeutumista. Jos on nostellut raskaita taakkoja, ja varsinkin, jos on jossain vaiheessa repäissyt sellaisen ylös oikein kunnolla, olkapää saattaa kipeytyä entistä enemmän.

Olkapään ominaisuuksiin kuuluu myös limapussijärjestelmä, joka auttaakudosten liikettä ja liukumista. Äkkinäiset kiskaisut saattavat aiheuttaa limapussiin pienen vamman. Silloin olka ärtyy ja tuntuu kipeältä.

Miltä olkakipu tuntuu?

Ensimmäiset oireet ovat yleensä jonkinlaiseen vioittumaan ja sitä seuraavaan liikearkuuteen liittyvää kipuilua. Kättä ei pystykään kohottamaan kuten terveinä päivinä. Ja mitä ylemmäs kättä nostaa, sitä enemmän kipua tuntuu. Raskaammat kantamukset aiheuttavat jomottavaa kipua.

Olkapää on levossa usein täysin oireeton, mutta rasituksessa kipu tulee yhä herkemmin. Yösärkyä ilmaantuu öisin varsinkin kyljellä maatessa.

Olkaongelmainen potee usein myös niin sanottua yli 60 asteen kipua. Se tarkoittaa sitä, että kipu alkaa, kun kättä nostaa alaviistosta ylöspäin. Ja kun käsi on yläviistossa ja sitä viedään siitä ylöspäin, kipu taas lievenee.
Tällaisessa kivussa on kyse ahtautuneesta olkajänteestä, joka joutuu ensin puristukseen, ja liikkeen jatkuessa puristus vastaavasti hellittää.

Liittyykö kiertäjäkalvosimen jännetulehdukseen aina myös repeämä?

Joskus kyllä. Olkapään kudoksessa voi kuitenkin olla repeämiä ilman kipuoireita. Isomman repeämävaurion tunnistaa parhaiten siitä, että silloin kättä ei pysty nostamaan ollenkaan. Silti repeämä ei välttämättä varsinkaan iäkkäillä ihmisillä kipuile – olan lihakset vain eivät toimi, koska jänteet eivät ole kunnossa. Keski-ikäisillä olkapään repeämä liittyy yleensä vammaan, kaatumiseen tai rajuun yhtäkkiseen nykäisyyn.

Miten lievitän olkakipujani alkuvaiheessa?

Välttämättä kipua ei tarvitse sen kummemmin hoitaa, sillä aika parantaa hiljalleen myös olkapään kipuja. Vältä kuitenkin ensi alkuun kipuja aiheuttavia liikkeitä.

Jos olka ärtyy niin, että se haittaa vaikkapa nukkumista, ota tavallista parasetamolia. Myös kipugeelejä voit kokeilla. Niissä vaikuttavana aineena on esimerkiksi diklofenaakkia tai piroksikaamia.

Kylmä lievittää olkakipuja ja vähentää kudosturvotusta ja -tulehdusta. Kylmäpakkausta on hyvä pitää olkaa vasten 10–15 minuuttia.

Pitkittynyt olkapääkipu saattaa rauhoittua kylmää paremmin lämpimästä. Esimerkiksi mikrossa lämmitettävästä kauratyynystä voi löytyä rentouttava apu myös univaikeuksiin.

Pitääkö kipeän olkapään antaa olla rauhassa liikkeeltä vai päinvastoin?

Ihan liikuttamatta ei pidä olla. Koeta etsiä liikeratoja, jotka eivät satu. Käden nosto sivulle on useimmiten kivuliain liikesuunta. Silloin käsi kannattaa nostaa etukautta koholle, vetää kyynärpää samalla koukkuun ja viedä käsi sivulle vasta sitten.

Missä vaiheessa olkapääkivun kanssa pitää lähteä lääkäriin?

Kun kipu tuntuu tulleen jäädäkseen, eivätkä omahoitokonstit riitä. Lääkäri ohjaa potilaan yleensä ensiksi fysioterapeutille, joka tekee sopivan jumppaohjelman.

Harjoittelusta on se etu, että olan lihasten liikkeiden säätely alkaa toimia paremmin. Jumppa täsmää myös olan liikkeessä mukana olevan lapaluun toimintaa.

Millaisia ovat olkapään vaivojen järeämmät hoitokeinot?

Kipua voidaan taltuttaa muun muassa puudutus- ja kortisonipistoksilla ainakin kerran tai pari. Ne saattavat auttaa alussa hyvinkin.

"Leikkauksesta on hyötyä vain silloin, kun olassa on laaja kiertäjäkalvosinjänteen repeämä."

Uusin tutkimustieto kertoo, että oikeanlainen fysioterapia antaa paremmat tulokset kuin kirurgia.

On huomattu, että osittaisten repeämien leikkaukset ja ahdasolkaleikkaukset, joita tehdään vuosittain jopa noin 20 000, ovat usein turhia.

Millainen tauti on jäätynyt olkapää?

Se alkaa useimmiten olkakivuilla varsinkin yöllä. Sitten olkanivelen liikkeet vähenevät ja potilaasta tuntuu, että olkanivel ei liiku enää ollenkaan. Liikkeet ikään kuin ”jäätyvät” kuukausien kuluessa.

Kipujen jälkeen tulee kuukausien vaihe, jolloin kipuja ei ole, mutta olka alkaa ”sulaa”.

Varsinaista lääkettä, joka nopeuttaisi tätä vajaa pari vuotta kestävää prosessia, ei valitettavasti ole. Kivut, jäätyminen ja sulamisvaihe vain pitää kestää. Kunnollinen kipulääkitys alkuvaiheen yökivuissa on yleensä tarpeen. 

Asiantuntijana ylilääkäri Timo Pohjolainen Kuntoutus Ortonilta.

Lue myös:

Tästä johtuu olkapään kipu

Omalääkäri Risto Laitila vastaa:

Kipuileva olkapää

Olkanivel jäässä

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju