Leskeneläkkeessä on monta mutkaa ja yllätystä. Kaikki lesket eivät sitä suinkaan saa, ja sen määräkin voi kesken kaiken muuttua. Suhteellisesti eniten leskeneläkkeestä hyötyvät ne, joiden ansiot ovat huomattavasti puolison tuloja pienemmät.

Puolison kuolema on suuri mullistus, joka tuo aina enemmän tai vähemmän muutoksia myös perheen toimeentuloon. Leskeneläkkeen tarkoitus on lieventää vaimon tai miehen elintason laskua. Mutta kenelle sellainen myönnetään?

Oikeudenmukaista tai ei, avolesken ei ole missään tilanteessa mahdollista saada työ- tai kansaneläkejärjestelmän mukaista leskeneläkettä, ei vaikka koko talous olisi kerralla romahtanut. Toisaalta lapsen oikeus lapseneläkkeeseen ei ole riippuvainen siitä, olivatko hänen vanhempansa keskenään naimisissa vai eivät.

Jos leskellä ja vainajalla on tai on ollut yhteinen lapsi, oikeus leskeneläkkeeseen edellyttää ainoastaan, että avioliitto on solmittu ennen kuin kuollut puoliso ehti täyttää 65 vuotta.

Lapsetonta liittoa koskevat paljon tiukemmat säännöt. Sellaisesta voi saada leskeneläkkeen vain, jos

  • avioliitto tai rekisteröity parisuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta,
  • liitto on solmittu ennen kuin kuollut puoliso ehti täyttää 65 vuotta ja leski 50 vuotta ja
  • leski on ollut puolisonsa kuollessa vähintään 50-vuotias tai pitkäaikaisesti työkyvytön.

Kaikkien näiden kolmen ehdon on siis täytyttävä.

Puoliso edellisestä avioliitosta voi saada leskeneläkettä ainoastaan, jos vainaja oli kuollessaan velvollinen maksamaan hänelle elatusapua.

Niin hullulta kuin se kuulostaakin, oikeus leskeneläkkeeseen ei välttämättä tarkoita,  että sitä alettaisiin maksaa. Kun leskeneläkkeen määrä lasketaan, tulos voi olla nolla euroa. Näin voi käydä melko pienituloisellekin leskelle silloin, kun hänen oma eläkkeensä on merkittävästi kuolleen puolison eläkettä korkeampi.

Esimerkki 1

Puolisoiden eläkkeet Liisan kuollessa: Pekka 1 000 euroa, Liisa 300 euroa (työeläke) + 337 euroa (kansaneläke).

Ratkaisu: Ei leskeneläkettä Pekalle. Hän alkoi kuitenkin saada kansaneläkettä.

Leskeneläke voi nousta tai laskea

Leskeneläkettä jo saavan elintaso saattaa yllättäen laskea vaikkapa työttömyyden takia. Silloin hän voi hakea leskeneläkkeeseensä korotusta. Hakemus pitää kuitenkin tehdä ennen kuin puolison kuolemasta on kulunut viittä vuotta.

Jotta leskeneläkettä nostettaisiin, todellisten tulojen on oltava 25 prosenttia pienemmät kuin leskelle laskettu työkyvyttömyyseläke.

Esimerkki 2

Annan leskeneläke oli 607 euroa, kun hän joutui yllättäen työttömäksi. Peruspäivärahan varassa hänen hänen tulonsa olivat 515 euroa kuukaudessa, jolloin tulot ovat pienentyneet enemmän kuin 25 prosenttia hänelle lasketusta tuhannen euron työkyvyttömyyseläkkeestä.  Anna haki korotusta leskeneläkkeeseensä. Ratkaisu: leskeneläke nousi 750 euroon.

Jos taas lesken omat tulot nousevat esimerkiksi uuden työpaikan tai ylennyksen johdosta, hänen maksussa jo olevaa leskeneläkettään ei ainakaan sillä hetkellä pienennetä. Vasta lesken jäädessä vanhuuseläkkeelle tulotason nousulla saattaa olla vaikutusta, koska silloin leskeneläke lasketaan uudestaan lesken todellisen oman eläkkeen pohjalta.

Jos lesken todellisesta eläkkeestä tulee puolison kuolinhetkellä laskettua työkyvyttömyyseläkettä pienempi, leskeneläke voi nousta. Jos taas käy päinvastoin, leskeneläke voi pienentyä.

Lisätietoa omasta eläkelaitoksesta tai www.tyoelake.fi www.elaketurvakeskus.fi