On korven keskellä kallis kotinsa,
siellä asuvat mummo ja pappansa,
molemmilla ehtoossa on jo elämä,
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
muistoja kaikki se mitä on jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ka, muistatha sie, mummo kyselee,
mite nuorena viisaski hupsuttelee,
ja sanois mieste mieski takeltelee
ku kosimisseremonijas arastelee?
Pappa mummon syliinsä kaappaa,
nopsin käsin ainot jaloista ottaa,
varpaat, nilkat helläsormin hieroo,
omat reinot sohvan sivuun viskoo.
No, no, ukko kulta, jo ihtes hillihe,
siehä ny villiks aloet, rakas kutale,
mummo pappaa parrasta tukistaa,
onnesta nauraa ja suuta suikkaa...
Aamutohvelit kamarin peränurkassa
sikin sokin, mikä minnekin menossa,
unohtuneina lojuvat yön kuutamossa,
ovat mummo ja pappa tonttuilemassa.
Seuraa meitä Facebookissa
