Voehan Vennää, vappu! On
kevätrieha vallaton, levoton
kuin suluhanen hiäyönään.
Laalut raekaa, ihan työnään
kilisöövät putelit ja pikarit,
irtoovat ikäimmeisten tekarit,
kalisoovat hampaat ja kallot,
karkoovat käsistä ilimapallot.
Vettä vihmoo, räntee roeskii,
oes voenu jiähä tiältä poeskii.
Valakohatut on viisaemmilla,
toeset pärjee Hankkija-lakilla.
Joku se torvee raetilla soettaa,
ite olla olematta torvi koettaa.
Marssilla ruatajat rallattelloo,
ihtesä loesteessa paestattelloo
ylypiät yljoppilaetten parvet,
könyävät konttasellaan, arvet
poloviin kirjaa juhlan muistot.
Vihoviimmein hiljenöö puistot.