Kun runoilija kuoli,
viettivät hiljaisen hetken
linnut ja tuulonen runoissaan asustaneet.
Kun runoilija kuoli,
pyyhkäisi valkoinen pilvi
itkevän auringon kultaiset kyynelten veet.
Kun runoilija kuoli,
viettivät hiljaisen hetken
sävelet laulujen runoihin rakastuneet.
Kun runoilija kuoli,
valitti viulujen kielet
sanojen helinä soittoonsa kaipaelleet.
Kun runoilija kuoli,
jätti hän hedelmät hengen
muitojen kirjoihin lehtihin kellastuviin.
Kun runoilija kuoli,
lahjoitti säveltäjälleen
sanoistaan viimeiset lauluihin kaunehimpiin.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
