Helsingin Kaupunginteatterissa 26.8. ensi-iltansa saaneessa Wicked-esityksessä on kaikkea mitä syksyn musikaalitapaukselta voi odottaa – paikoin miltei liikaakin.

Kolme tuntia juohevia juonenkäänteitä, loistavaa laulua, taitavaa tanssia ja akrobatiaa, niin paljon kaikkea että suuren näyttämön lava- ja ilmatila tuntuu loppuvan.

Wicked tarjoaa trendikkään kepeää fantasian pyöritystä - hetkeen huumaantumista ilman arjen harmauttamia syvällisempia merkityksiä.

Esitys on koukuttava sekoitus vihjauksia tuttuihin melodioihin, elokuviin ja historiallisiin tapahtumiin. Juuri kun on tunnistavinaan palan Moulin Rougen hempeistä duetoista tai Ihmemaa Ozista, siirrytäänkin vauhdilla Evitaan, Kill Billiin, Tähtien sotaan, Marilynin ilmeisiin tai Hitlerin palopuhe-eleisiin.

Liisa Ryömän taiturimainen suomennos osuu ja uppoaa!

Musikaali on kuin taulu - visuaalisesti lumoavasta ääni- ja valokudelmasta voi kukin löytää itseään puhuttelevan sanoman: hyvän ja pahan taistelun, erilaisuuden pelon, lahjakkuuden kukoistamisen, ulkopuolisen yksinäisyyden, salaisuuksien painon, häpeän ja syyllisyyden taakan, vallan ja itsepetoksen sokeuden tai unelmien saavuttamisen jälkeisen tyhjyyden.

Mystinen ja dramaattinen aikuisten satu kertoo päällisin puolin erilaisten naisten matkasta ystävyyteen ja aikuisuuteen. Vihreä Elphaba (Maria Ylipää) ja vaalea G(a)linda (Anna-Maija Tuokko) tekevät elämänsä roolisuoritukset tarinan "ilkeänä" noitana ja "hyvänä" hallitsijana.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää, vai onko sittenkin...?