Masennus, unihäiriöt ja ummetus ovat väestössämme varsin yleisiä vaivoja. Harva meistä kuitenkaan tietää, että ne saattavat ennustaa Parkinsonin taudin kehittymistä.
[VIDEO:11384]
Parkinsonin taudin ei-motorisia oireita
- Masennus, ahdistuneisuus, impulssikontrollin häiriöt, aistiharhat, muistihäiriöt
- Unihäiriöt, väsymys, uneliaisuus
- Kivut, tuntohäiriöt, hajuaistin heikentyminen, näön epätarkkuus
- Liiallinen verenpaineen lasku pystyasennossa, virtarakon toimintahäiriöt, seksuaalitoimintojen häiriöt, ruoansulatuskanavan toimintahäiriöt, hikoilun ja syljenerityksen häiriöt
- Ihon rasvoittuminen, laihtuminen
Dosentti Kari Murros:
Ei-motoriset oireet hyvin yleisiä
Parkinsonin tauti tunnetaan tyypillisesti sairautena, johon liittyy erilaisia liikehäiriöitä, kuten liikkeiden hitaus, vapina ja lihasjäykkyys.
Motoristen oireiden lisäksi tautiin liittyy laaja joukko myös niin sanottuja ei-motorisia oireita, joista kärsii suurin osa potilaista jossain vaiheessa sairautta.
Tunnistaminen tärkeää, mutta vaikeaa
- Oireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, koska ne heikentävät potilaiden elämänlaatua – usein jopa enemmän kuin motoriset oireet. Onneksi suurinta osaa niistä voidaan lieventää asianmukaisilla lääkkeellisillä ja ei-lääkkeellisillä hoidoilla, kertoo neurologian dosentti Kari Murros.
Ei-motoristen oireiden tunnistaminen voi auttaa yleislääkäreitä huomioimaan Parkinsonin taudin mahdollisuus nykyistä herkemmin, jolloin myös hoito voidaan aloittaa yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Parkinsonin taudin ei-motoristen oireiden tunnistaminen on vaikeaa niiden moninaisen luonteen vuoksi. Asiantuntijan mukaan potilaat eivät välttämättä osaa yhdistää niitä itse sairauteen.
Osa oireista saattaa olla potilaalle niin kiusallisia, ettei hän mielellään nosta niitä keskustelussa esille. Tällaisia ovat esimerkiksi seksuaalitoimintoihin liittyvät häiriöt.
- Hajuaistin heikentymistä havaitaan suurella osalla potilaista jo ennen Parkinsonin diagnoosia. Lisäksi noin puolet potilaista on kärsinyt ummetuksesta.
- Kolmas melko yleinen diagnoosia edeltävä oire on REM-unen aikainen käyttäytymishäiriö, jolle on ominaista huitominen, potkiminen tai jopa väkivaltainen käytös. Häiriöistä kärsii vain noin puoli prosenttia väestöstä, mutta on arvioitu, että jopa puolelle heistä kehittyy myöhemmin Parkinsonin tauti, Murros toteaa.
Ei-motoristen oireiden hoidossa on otettava huomioon itse sairaus ja sen hoitoon käytettävät lääkkeet. Murroksen mukaan lääkehoito on kaksiteräinen miekka, koska sen avulla voidaan hallita motorisia oireita, mutta toisaalta lisätä tiettyjä ei-motorisia oireita.
Lääkitys ja hoito
Parkinsonin taudin hoidossa yleensä käytettävät lääkkeet saattavat aiheuttaa psyykkisiä sivuvaikutuksia, aistiharhoja, unihäiriöitä ja pystyasennossa tapahtuvaa verenpaineen laskua.
Lääkkeiden valinnassa ja niiden annostelussa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota lääkkeiden aiheuttamiin sivuvaikutuksiin.
- Lääkkeiden siedettävyys on asia, joka pitää ottaa ehdottomasti huomioon jo lääkehoidon alkuvaiheesta lähtien, Murros toteaa.
Lääkehoitojen lisäksi myös liikunnalla ja ravitsemuksella on tärkeä merkitys ei-motoristen oireiden hallinnassa.
