Toveriksi minulle työ tuli varhain
Äitini sen minulle neuvoi - opetti
lapsuuteni maidossa

Nuorena minäkin jaksoin - uurastin
kantoivat nuoret hartiat työn taakan
jopa riemuiten ja ilolla - silloin oli työtä

Kun vartuin - kun kasvoin
aina enemmän vaati toveri työ
Varjoksi tuli toveri työ
kumppaniksi aina minua seuraten

Niskaani hengittäen
varjoni alkoi täyttää elämääni
Vaatien - ottaen - lopulta minut omistaen
Unohdin kaiken muun

Itseppä olin hölmä kun varjoni huolin
jopa luoksein pyysin

Tajusin vasta jälkeenpäin
miksi elämäni kuoli

Raihnaana ukkona istun saavutusteni päällä
Minne meni elämä - minne rakkaus
Se haihtui kuin usva vetten päältä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla